Seinäjoki – Suomen ruokapääkaupunki

Seinäjoki – Suomen ruokapääkaupunki

Seinäjoki on selkeä ykköskaupunki Suomessa elintarviketeollisuuden liikevaihdossa

Seinäjoella koko ruokaketju toimii

Seinäjoella ruokaketju on vahvasti edustettuna. Pellolta pöytään ulottuva osaaminen yhdistyy tutkimukseen, teollisuuteen ja vientiin.

Alueen elintarvikealan yritykset, kehittämisorganisaatiot, oppilaitokset ja tutkimusyksiköt luovat yhdessä kansallisesti merkittävän ruoka-alan keskittymään.

Faktoja alueemme ruoka-alan volyymeistä

  • Ruoka-alan yritystoimipaikkojen osuus alueella noin 40 % = n. 2000 ruoka-alan yritystä
  • Ruoka-alan työpaikkojen osuus alueella n. 20 % = n. 6400 ruoka-alan työpaikkaa
  • Elintarvike-teollisuuden liikevaihto n. 2,1 mrd euroa = 16,2 % Suomen elintarviketeollisuuden liikevaihdosta
  • Maatalouden ja elintarviketeollisuuden investoinnit 235 mrd euroa
  • Ruoka-alan osuus alueen BKT:sta 21 %, Koko Suomen keskiarvo n. 9 %
  • Tuotannosta päätyy alueen ulko-puolelle n. 70 % = toimitetaan muualle Suomeen tai vientiin

Ruoka-alalla monipuolinen yritysverkosto

Seinäjoella toimiva ruokaketju on monipuolinen, ja alueella on vahvoja yrityksiä niin tuotekehityksessä, elintarviketuotannossa kuin palveluissa. Suurimmat alan yritykset alueellamme ovat Atria, Valio, Juustoportti ja Anora. Elintarvikevalmistajien ja -jalostajien lisäksi yrityksissämme on paljon mm. konevalmistajia ja logistiikkaosaajia.

Usein kysyttyä:

Miksi Seinäjokea voidaan kutsua Suomen ruokapääkaupungiksi?

Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, joka tunnetaan koko maan merkittävimpänä ruokamaakuntana – suuri osa suomalaisten päivittäin syömästä ruoasta tulee tältä alueelta. Alueella on vahva ja laaja ruokaketju alkutuotannosta jalostukseen ja tutkimuksesta koulutukseen.

Mikä tekee Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan ruokaketjusta erityisen?

Etelä-Pohjanmaalle on muodostunut ainutlaatuinen osaamiskeskittymä, jossa yhdistyvät:

  • ruoka-alan koulutus eri koulutusasteilla
  • elintarvikealan tutkimus ja tuotekehitys
  • yrittäjyys ja aktiivinen yritysverkosto
  • koko pellolta pöytään -ketjun hallinta

Tämä kokonaisuus tunnetaan Ruokaprovinssina, ja Framin kampus Seinäjoella toimii sen ytimenä.

Millaista ruokatutkimusta ja kehitystyötä Seinäjoella tehdään?

Seinäjoella toimii EPANET-professuuriverkosto, jonka painopisteitä ovat mm. agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut. Lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun moderni ruokalaboratorio ja eri oppimisympäristöt tarjoavat yrityksille ja opiskelijoille kehitysalustoja uusille tuotteille ja menetelmille.

Miten Seinäjoen ruokapääkaupunkiasemaa kehitetään strategisesti?

Kaupunki on laatimassa omaa ruokastrategiaansa, jonka tavoitteena on vahvistaa ruoka-alan kestävää uudistumista, tukea yritysten kasvua ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Ruokastrategian kehittämiseen liittyy myös Food-projekti, jossa Turun ja Tampereen yliopistot ovat mukana.

Onko Seinäjoen ruokapääkaupunkiasema tunnustettu kansainvälisesti?

Kyllä. Seinäjoki on kutsuttu mukaan Milan Urban Food Policy Pact -verkostoon (MUFPP), joka kokoaa yli 250 kaupunkia kehittämään kestäviä ruokajärjestelmiä. Tähän verkostoon kuuluminen vahvistaa Seinäjoen brändiä ruokapääkaupunkina ja avaa ovia kansainvälisille yhteistyöprojekteille.

Miksi ruoka-ala on niin merkittävä osa Seinäjoen identiteettiä?

Ruoka-alan vahvuus perustuu pitkään maatalousperinteeseen, moderniin kehitystyöhön ja siihen, että alueella koulutetaan ja työllistetään koko ruokaketjun osaajia. Ruoka on sekä kulttuuria, elinkeino että tulevaisuuden kasvualue, ja Seinäjoki näkee itsensä tämän kehityksen suunnannäyttäjänä.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

  • Koivisto Elina
  • Kankaanpää Sanna