Seinäjoella Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan biokaasulaitos

Kiertotalouden taidonnäyte: Nurmon biokaasulaitoksella lanta muuttuu polttoaineeksi ja lannoitteiksi takaisin pelloille

Teksti Mervi Rantakari |Kuvat Krista Luoma

”Valmistamme alueen maatilojen lannasta ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista uusiutuvaa polttoainetta rekkoihin ja kierrätyslannoitteita takaisin pelloille. Tästä hyötyy koko elintarviketeollisuuden ketju”, kertoo laitospäällikkö Matti Lepistö Suomen Lantakaasulta.

Miksi juuri Seinäjoki valikoitui biokaasulaitoksen sijaintipaikaksi?

Täällä on runsaasti maataloutta, vahvaa elintarviketeollisuutta ja riittävästi raaka-aineita. Keräämme lietelantaa yhteensä yli 60 maatilalta. Mukana on Valion ja Atrian sopimustiloja sekä muita alueen maatiloja. Laitoksemme sijainti Atrian naapurissa on ihanteellinen, sillä tuotantolaitoksesta tulee meille raaka-ainetta eli ruokateollisuuden sivuvirtoja. Lähistöllä ei ole asutustakaan aivan vieressä.

Sijainti hyvien tieyhteyksien varrella palvelee myös polttoainejakelua. St1 Biokraft on avaamassa Atrian läheisyyteen biokaasun tankkausasemaa, joka palvelee muun muassa Atrian ja Valion kuljetuksia.

Kuinka laajasta toiminnasta on kyse?

Tavoitteenamme on saada mahdollisimman suuri hyöty maatilojen lannasta sekä ruokaketjun sivuvirroista. Ympäristölupa mahdollistaa vuosittain 240 000 tonnin raaka-ainemäärän, josta noin 200 000 tonnia on lantaa ja loput muun muassa Atrian, Valion ja muiden elintarviketeollisuuden toimijoiden sivuvirtoja, joita ei voida käyttää elintarvikkeina.

Kun palautamme raaka-aineet kiertolannoitteina takaisin tiloille ja teollisuuden logistiikkaan, kyse on parhaasta mahdollisesta kierrätyksestä. Tämä tukee koko elintarvikeketjun kestävää kehitystä.

Laitoksen tavoitteena on tuottaa vuosittain 100 gigawattituntia nesteytettyä biokaasua. Energiamäärä vastaa noin kymmentä miljoonaa litraa dieseliä. Jos rekan keskikulutus on 37 litraa sadalla, tällä määrällä dieseliä voidaan ajaa 27 miljoonaa kilometriä eli 674 kertaa maapallon ympäri. Kyse on siis varsin laajasta toiminnasta.

Laitoksemme on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan laitos, jossa tuotetaan nesteytettyä biokaasua. Aloitimme toimintamme huhtikuussa 2026 ja nyt edetään kohti täyttä tehoa askel kerrallaan.

Mitä laitoksessa oikein tapahtuu?

Kun lantakuorma saapuu Nurmoon, punnitsemme rekan, kirjaamme kuorman järjestelmään ja puramme lannan vastaanottoon. Ennen kaasuntuotantoa käsittelemme biomassan ja hygienisoimme sen kuumentamalla.

Sen jälkeen pumppaamme massan kolmeen valtavaan mädätyssäiliöön. Hapettomissa olosuhteissa mikrobit hajottavat orgaanista ainesta ja tuottavat metaania sekä hiilidioksidia. Massa viipyy päämädättämöissä noin 30 vuorokautta ja sen jälkeen jälkimädättämössä vielä noin kymmenen vuorokautta.

Yhteistyö Seinäjoen kaupungin, lähialueen asukkaiden ja maatilojen kanssa on sujunut tosi hyvin.

Syntyvästä raakabiokaasusta poistamme rikkiyhdisteet ja hiilidioksidin. Puhdistettu metaani jäähdytetään noin –165 asteeseen, jolloin se nesteytyy. Lopputuotteena syntyy LBG:tä eli nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Kaasun ohella prosessistamme jää jäljelle mädätettä, josta valmistamme lannoitteita.

Prosessissa syntyvää vettä hyödynnetään uudelleen biomassan laimentamisen ja puhdistuksen jälkeen esimerkiksi pesuvetenä. Puhdasta lisävettä ei tarvita, eikä laitokselta synny pois johdettavaa prosessijätevettä.

Mitä hyötyä laitoksesta on alueen maatiloille?

Maatilat saavat luovuttamansa lannan tilalle käsiteltyä kierrätyslannoitetta, josta kasvit hyötyvät nopeammin kuin käsittelemättömästä lannasta. Samalla lannoitteiden hajuhaitat vähenevät pelloilla.

Voimme palauttaa mädätettä tiloille sellaisenaan tai jalostaa sen erilaisiksi lannoitevalmisteiksi. Tavoitteenamme on toimittaa lannoitevalmisteita nykyistä laajemmin myös alueen kasvinviljelytiloille. Näin autamme säästämään lannoituskustannuksissa.

Kasvaako Nurmon laitos vielä?

Mehän jo valmistelemme laajentumista! Laitoksen ympäristölupaan valmistellaan muutosta, joka mahdollistaisi raaka-aineiden vastaanoton lisäämisen. Tulevaisuudessa voisimme hyödyntää raaka-aineena myös esimerkiksi nurmibiomassoja.

Toinen kehityssuunta on biokaasun jalostuksessa erotettavan hiilidioksidin talteenotto. Olemme juuri saaneet tähän valtiolta investointituen ja selvitämme mahdollista investointia.

Miten biokaasulaitos näkyy Seinäjoen ja koko maakunnan elinvoimassa?

Meille on tärkeää, että mahdollisimman monet hyötyvät laajasti toiminnastamme. Nyt työllistämme suoraan kymmenen henkilöä. Kuljetuksissa työskentelee lisäksi noin kahdeksan kuljettajaa sekä logistiikan suunnittelijoita. Toki myös alueen huolto-, kunnossapito- ja muut palveluyritykset hyötyvät, kun ostamme tarvikkeita ja palveluja.

Yhteistyö Seinäjoen kaupungin, lähialueen asukkaiden ja maatilojen kanssa on sujunut tosi hyvin.

Mikä laitoksen toiminnassa innostaa sinua eniten?

Tässä työssä yhdistyvät monipuolisella tavalla teknologia ja mikrobiologia. Työ on monipuolista eikä minulla ole täällä ollut vielä yhtään samanlaista työpäivää. Otamme jatkuvasti reaktoreista näytteitä ja seuraamme tarkasti, miten mikrobit voivat. Kaasuntuotannon pitää pysyä tasaisena.

Vaikka laitos on pitkälle automatisoitu, biologinen prosessi vaatii jatkuvaa seurantaa ja osaamista. Syötteiden koostumus, lämpötila ja mikrobien toiminta vaikuttavat kaikki lopputulokseen.

Biokaasulaitoksemme on mahtava esimerkki siitä, että Seinäjoen ja koko Etelä-Pohjanmaan vahva ruokaketju voi synnyttää uusia teollisia investointeja ja liiketoimintamahdollisuuksia.

FAKTA: Biokaasulaitoksen omistaa Nurmon Bioenergia Oy, josta Suomen Lantakaasu omistaa 90 prosenttia ja Atria 10 prosenttia. Suomen Lantakaasu on Valion ja St1 Biokraftin yhteisyritys.