Datakeskus vie Seinäjoen globaaliin datatalouteen

Teksti Mervi Rantakari, Era Content | Kuvat Krista Luoma

Kun brittiläinen Pure DC rakennuttaa Seinäjoelle miljardiluokan datakeskusta, taustalla työskentelee elintärkeä apuri SDC Project Ventures. ”Etsimme Purelle oikeat kumppanit ja samalla autamme seinäjokisia yrityksiä löytämään uusia mahdollisuuksia datakeskuksesta”, kertovat yrityksen edustajat Jukka-Pekka Joensuu, Oona Saikkonen ja Elmo Saikkonen.

Millainen yritys SDC Project Ventures on?

Oona: Olemme kehitysyhtiö ja toimimme Seinäjoen datakeskuksen rakennuttajan eli brittiläisen Pure DC:n paikallisena kumppanina. Kun suuri kansainvälinen yritys tulee ensimmäistä kertaa Suomeen ja Seinäjoelle, tarjolla ei ole valmiita verkostoja. Me tunnemme paikalliset yritykset ja meillä on hyvät suhteet Seinäjoen kaupungin ja datakeskuksen alihankkijoiden kanssa. Etsimme Purelle oikeat kumppanit ja samalla autamme seinäjokisia yrityksiä löytämään uusia mahdollisuuksia datakeskuksesta.

Elmo: Olemme tavallaan pöydänkattaja, koska meidän avullamme kansainvälinen investointi ja paikallinen osaaminen löytävät toisensa. Kaikkihan me haluamme, että Seinäjoki ja lähiympäristö hyötyvät tästä hankkeesta mahdollisimman paljon.

Millaista osaamista vaatii miljardiluokan kansainvälinen projekti?

Jukka-Pekka: Yrityksemme voimavaroja ovat kansainvälinen kokemus, rohkea yrittäjyys sekä Oonan ja Elmon vahva suhde kotikaupunkiinsa Seinäjokeen. Minä puolestani tuon yhtiöön vuosikymmenten kokemuksen kansainvälisen digitaalisen infrastruktuurin johtotehtävistä sekä maailmanlaajuiset verkostoni. Olin mukana Suomen valtion ja institutionaalisten sijoittajien C-Lion1-merikaapelihankkeessa ja tunnistin jo silloin, että Seinäjoki on lupaava datakeskusalue. Ryhdyin kehittämään yritysideaamme yhdessä Oonan ja Elmon sekä heidän isänsä Taisto Saikkosen kanssa.

Elmo: Kun opiskelin Innsbruckissa IT-johtamista, osana lopputyötäni perehdyin FDCA:n (Finnish Data Center Association) datakeskusten sijoittumiseen Pohjoismaissa. Ymmärsin, että tekoälyn kasvu tuo Suomeenkin mittavia investointeja. Yrittäjyyshän ei ole minulle mikään uusi juttu, koska rakensin jo parikymppisenä vesiurheilukeskusta Seinäjoen Tanelinrannalle.

Oona: Olen työskennellyt hankekehityksen parissa ja viimeksi IT-infrastruktuuritoimittaja Atealla, jossa seurasin läheltä suomalaisyritysten digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöönottoa. Siellä näin, miten kasvava laskentatehon tarve alkoi näkyä konkreettisesti myös asiakkaidemme arjessa. Nyt yhdistän teknologia-alan kokemuksen ja paikallistuntemukseni rakentaessani yhteistyötä eri sidosryhmien välillä – työtä, jossa kansainvälinen investointihanke ja kotiseudun tulevaisuus kohtaavat.

Miten löysitte Pure DC:n?

Jukka-Pekka: Kartoitimme sopivia kumppaneita Seinäjoen datakeskushankkeeseen. Vakuutimme Puren Seinäjoen potentiaalista ja saimmekin yhtiöstä luotettavan ja uskottavan kumppanin viemään yhdessä hanketta meidän kanssamme eteenpäin.

Tässä bisneksessä ennakointi ratkaisee, ja sehän Seinäjoella osataan. Miljardiluokan hanketta ei voida sijoittaa paikkaan, jossa infrastruktuurin rakentaminen aloitetaan vasta investoinnin alkuvaiheessa. Datakeskus vaatii riittävästi sähköä, vahvat sähkö- ja tietoliikenneyhteydet, rakentamiseen sopivaa maata sekä logistisesti hyvän sijainnin. Seinäjoki on luonut yritystoiminnalle edellytyksiä jo vuosia kehittämällä pitkäjänteisesti Kivennevan aluetta.

Mitä datakeskus käytännössä tarkoittaa?

Oona: Datakeskukset ovat digitaalisen yhteiskunnan infrastruktuuria. Niissä käsitellään ja säilytetään tietoa, jota tarvitaan niin pilvipalveluissa, suoratoistossa, pankki- ja viranomaispalveluissa kuin tekoälyssäkin. Tekoälyn nopea kehitys kasvattaa laskentakapasiteetin tarvetta entisestään. Jos tämä datakeskushanke toteutuu suunnitellussa 550 megawatin mittakaavassa, kyse on jo kansainvälisesti erittäin merkittävästä datakeskuskampuksesta. Ensimmäisen vaiheen arvioidaan olevan toiminnassa vuosina 2027–2028.

Millaisia taloudellisia vaikutuksia datakeskuksella on Seinäjoelle?

Oona: Ensimmäinen rakennusvaihe työllistää noin 1 500 henkilöä ja kokonaisuudessaan puhutaan 3000 ihmisestä. 

Elmo: Työhän ei rajoitu vain datakeskuksen rakentamiseen, vaan hanke piristää laajasti alueemme yritysilmapiiriä. Datakeskuksen tuhannet työntekijät tarvitsevat majoitusta, ruokaa, kuljetuksia, terveyspalveluita ja muita arjen palveluita. Rakentaminen työllistää myös paikallisia alihankkijoita, kuten maanrakentajia, sähköasentajia ja logistiikkapalveluita.

Jukka-Pekka: Myös valmis datakeskus luo työtä. Arvioiden mukaan 100 megawatin datakeskus työllistää noin sata henkilöä keskuksen operaattorilla ja saman verran kumppaniverkostossa. Jos Seinäjoen kokonaisuus kasvaa suunniteltuun 550 megawattiin, valmiin kampuksen arvioidaan työllistävän noin 600 henkilöä.

Miten paikalliset yritykset pääsevät mukaan hankkeeseen?

Jukka-Pekka: Mahdollisuuksia on paljon eli kannustan yrityksiä aktiivisuuteen.  Meidän tehtävämme on rakentaa yhteyttä näiden yritysten ja hankkeen toteuttajan välille. Olemme jo välittäneet tietoa paikallisista yrityksistä ja saamme yhteydenottoja yrityksiltä ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Oona: Rakennamme kanavia, joiden kautta yritysten ja työntekijöiden on jatkossa helpompi löytää datakeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Suunnitelmissamme on luoda osaamisportaali avoimille työpaikoille sekä vastaavanlainen kanava palveluiden tarjoajille.

Tulevaisuudessa Kivennevalle kasvaa Smart Campus eli kokonainen datan, energian, teknologian ja palveluiden ekosysteemi. 

Mitä datakeskuksen ympärille voi syntyä rakentamisen jälkeen?

Elmo: Visioissa siintää Smart Campus, jonka ympärille syntyy datan, energian, teknologian ja palveluiden ekosysteemi. Datakeskuksen läheisyys kiinnostaa esimerkiksi yrityksiä, jotka tarvitsevat paljon laskentakapasiteettia ja korkeatasoista digitaalista infrastruktuuria. Hienoa, jos ne sijoittuvat Seinäjoelle ja tuottavat täältä palveluja asiakkaille ympäri maailmaa.

Oona: Datakeskuksen tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää kaukolämmön ohella monella tavalla myös teollisuudessa. Seinäjoella on vahva teollinen ja erityisesti elintarvikealan osaamispohja, joten näemme tässä kiinnostavia mahdollisuuksia. Haluamme löytää ratkaisuja, joissa datakeskuksen energia ja alueen muu yritystoiminta tukevat toisiaan ja synnyttävät uutta liiketoimintaa.

Millaista osaamista datakeskus synnyttää Seinäjoelle?

Elmo: Datakeskuksissa tarvitaan esimerkiksi sähkötekniikan, automaation, tietotekniikan ja infrastruktuurin erityisosaamista, jota ei tällä hetkellä ole Suomessa riittävästi Pure DC on jo aloitellut koulutusyhteistyötä jo nyt muun muassa SeAMKin ja Sedun kanssa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa mahdollisimman suuri osa tarvittavasta osaamisesta löytyisi Suomesta ja Seinäjoen alueelta.

Mitä datakeskus merkitsee Seinäjoelle kansainvälisesti?

Jukka-Pekka: Hanke nostaa Seinäjoen aivan uudella tavalla investoijien kartalle. Nyt tätä ensimmäistä suurta investointia voidaan käyttää ikään kuin ponnahduslautana. Kun tänne syntyy korkeatasoinen infrastruktuuri, osaamista ja kansainvälisiä verkostoja, myös muiden yritysten kynnys sijoittua Seinäjoelle madaltuu.

Oona: Parhaimmillaan Seinäjoelle rakentuu tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnettu datakeskus- ja teknologiakeskittymä, jonka ympärillä toimii paikallisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja jossa koulutetaan jatkuvasti uuden alan osaajia.

Elmo: Tavoitteemme on, että Seinäjoen datakeskuksesta kasvaa kansainvälisesti tunnettu suunnannäyttäjä koko alalle. Meille tässä hankkeessa on tärkeää myös se, mitä sen ympärille voi syntyä. Olemme unelmatyössämme, kun saamme olla rakentamassa Seinäjoelle uutta osaamista, yritystoimintaa ja yhteistyöverkostoja, ja omalta osaltamme vahvistamassa kotiseutumme elinvoimaa.