Vieraskynä
Liiketoiminnan kasvu ei synny pelkästään uusista ideoista. Tarvitaan kykyä ennustaa, suunnitella ja rahoittaa ideoiden toteuttaminen. Kysyimme kahdelta talouden ja rahoituksen asiantuntijalta, minkä kasvun kannalta tärkeän asian he nostaisivat ”framille” näin vuodenvaihteen lähestyessä.
Elina Lehtola, talouspäällikkö, Aspia Oy
Kun tarvittavat panostukset, niiden ajoitus ja rahoitusmahdollisuudet tehdään näkyviksi, voidaan arvioida, mitä yritys pystyy toteuttamaan nyt ja mihin sen täytyy ensin varautua.
Budjetointi tekee tavoitteista konkreettisia
Talousraportit kertovat, mitä yrityksessä on jo tapahtunut. Johtamisessa katseen täytyy kuitenkin olla tulevassa: mitä tavoittelemme ja mitä tavoitteiden saavuttaminen käytännössä edellyttää?
Tulevaisuutta on vaikea suunnitella, jos yrityksellä ei ole riittävän selkeää kuvaa nykytilastaan. Budjetoinnin yhteydessä onkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan, mistä liiketoiminnan tuotot muodostuvat ja mihin rahaa käytetään. Samalla voidaan tunnistaa, mikä tekeminen on kannattavaa ja vastaavatko nykyiset kustannukset edelleen yrityksen tarpeita.
Joskus voi olla haastavaa hahmottaa, mistä yrityksen liikevaihto tai esimerkiksi markkinointikulut tosiasiassa muodostuvat. Eri osa-alueille laadittavat osabudjetit konkretisoivat, kuinka paljon rahaa kuhunkin toimintaan käytetään sekä havaitsemaan, jos jokin kuluerä ei enää ole linjassa yrityksen tarpeiden kanssa.
Nykytilan ymmärrys auttaa tulevaisuuden suunnittelussa
Nykytilan kuva auttaa hahmottamaan, mistä yrityksen liikevaihto muodostuu ja mihin varoja käytetään. Kun nykytila on selvillä, voidaan rakentaa näkymää tulevaan. Budjetin ei tulisi olla vain historian jatke, vaan siinä yrityksen strategia ja tavoitteet muutetaan numeroiksi. Budjetoinnissa ei ole kyse vain siitä, mihin nykyiset resurssit riittävät, vaan myös siitä, millä edellytyksillä yritys voi uudistua.
Esimerkiksi uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen voi sitoa työaikaa ja rahaa ennen kuin se alkaa tuottaa liikevaihtoa.Kun tarvittavat panostukset, niiden ajoitus ja rahoitusmahdollisuudet tehdään näkyviksi, voidaan arvioida, mitä yritys pystyy toteuttamaan nyt ja mihin sen täytyy ensin varautua.Kehittämiseen liittyviä rahoitus- ja verokannustimia onkin luontevaa tarkastella osana tätä suunnittelua.
Budjetointi ei pääty budjetin hyväksymiseen
Budjetin arvo ei synny sen valmistumisesta, vaan siitä, miten sitä hyödynnetään päätöksenteossa. Budjetin rinnalle tarvitaan jatkuvasti päivittyvä ennuste, joka huomioi tuoreimman tiedon. Toteuman seuranta ja ennustaminen auttavat arvioimaan, vievätkö nykyiset toimet yritykselle asettuja tavoitteita kohti sekä selvittämään, mistä mahdolliset erot johtuvat.
Aspia on yritysten kumppani talouden, henkilöstön ja liiketoiminnan eri vaiheissa. Tarjoamme taloushallinnon ja palkanlaskennan lisäksi talousjohtamisen, HR:n, vero- ja lakiasioiden sekä vastuullisuuden asiantuntijapalveluita. Autamme yrityksiä sujuvoittamaan arkea, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja rakentamaan kestävää kasvua.
Aki Pohjola, toimitusjohtaja, Grants Funding Oy
Julkinen rahoitus, T&K-vähennys, omarahoitus ja tuleva liiketoiminnallinen hyöty muodostavat yhdessä yrityksen kehittämiskyvyn perustan.
Kehitätte jo – mutta hyödynnättekö T&K-yhdistelmävähennyksen?
Monessa yrityksessä kasvu alkaa tutkimus- ja kehittämistyöstä. Kehitetään jotain yritykselle aidosti uutta: uusia tuotteita, palveluita, teknologioita tai toimintamalleja, joiden toteuttamiseen liittyy epävarmuutta ja joissa ratkaisua ei vielä tiedetä etukäteen. Usein kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kehittämistä tehtäisiin liian vähän, vaan siitä, että sen taloudelliset vaikutukset jäävät osittain tunnistamatta. Yksi esimerkki tästä on T&K-yhdistelmävähennys.
T&K-vähennys jää usein huomaamatta
Vähennys antaa yritykselle mahdollisuuden tehdä tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkoista ja ostopalveluista merkittävän lisävähennyksen verotuksessa. Käytännössä puhutaan usein tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien eurojen vuosittaisesta verohyödystä. Silti moni yritys havahtuu asiaan vasta veroilmoituksen laatimisen yhteydessä, tai sen jälkeen, kun on liian myöhäistä ja taloudellinen hyöty jää saamatta.
T&K-vähennys kuuluu budjettiin, ei vain veroilmoitukseen
Yritysjohdon näkökulmasta T&K-vähennystä ei pidä ajatella vain veroasiana vaan yhtenä talouden suunnittelun työkaluna. Kun yritys arvioi uuden kehityshankkeen kustannuksia, tulisi aina samalla tarkastella myös käytettävissä olevia rahoitus- ja verokannustimia. Vasta tämän jälkeen nähdään hankkeen todellinen nettokustannus.
Rahoitus ja vähennys kannattaa katsoa yhdessä
Kehittämistoiminnan rahoituksessa kokonaisuus ratkaisee. Julkinen rahoitus, T&K-vähennys, omarahoitus ja tuleva liiketoiminnallinen hyöty muodostavat yhdessä yrityksen kehittämiskyvyn perustan. Eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutusta kannattaa tarkastella kokonaisuutena, ei pelkän tukiprosentin näkökulmasta.
Monen yrityksen seuraava kasvuloikka on jo nähtävissä, mutta kehittämispäätökset jäävät herkästi tekemättä epävarmuuden tai resurssipulan vuoksi. Vaikka kehittämistä tehdään, käytettävissä olevia rahoitus- ja verokannustimia ei aina hyödynnetä täysimääräisesti.
Kasvu syntyy ideoista ja kyvystä rahoittaa näiden ideoiden toteuttamista. Siksi T&K-panostuksia kannattaa tarkastella jo budjetointivaiheessa kustannuksina, joiden tueksi on olemassa erilaisia rahoituksen ja verotuksen työkaluja.
Grants Funding Oy auttaa yrityksiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksessa, T&K-hankkeiden suunnittelussa, julkisen rahoituksen hyödyntämisessä sekä T&K-yhdistelmävähennyksen tunnistamisessa ja dokumentoinnissa.
Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä!
-
Holtinkoski Hanna
Lue lisää: Holtinkoski Hanna -
Vainionpää Marja
Lue lisää: Vainionpää Marja



