MSK Group hakee kasvua Keski-Euroopasta

Sarja: Hyviä yritysuutisia Seinäjoelta

75 vuodessa Maaseudun Kone on kasvanut lähes tuhannen työntekijän MSK Groupiksi. Henkilöstöjohtaja Tero Yliselän mukaan tuleva kasvu vaatii kansainvälisiä osaajia sekä jatkuvaa työkulttuurin kehittämistä. ”Pääkonttorimme sijaitsee Ylihärmässä, mutta Seinäjoen Framin toimisto on toimintamme kannalta olennaisen tärkeä paikka. Olemme lähellä oppilaitoksia ja työntekijöidemme koteja”, hän sanoo.

Teksti: Mervi Rantakari, Era Content Kuvat: Krista Luoma

Millainen yritys on MSK Group?

Vuonna 1950 perustettiin yritys nimeltään Maaseudun Kone eli nykyinen teollisuuskonserni MSK Group. Valmistamme muun muassa työkoneiden ohjaamoja, muovikomponentteja ja maatalouskoneita. Meidät tunnetaan parhaiten Junkkarin kylvölannoittimista ja hakkureista, MSK Finlandin turvaohjaamoista sekä MSK Plastin vaativista teknisistä muoviosista. Yrityksemme omistaa yhdeksän serkusta ja meillä on Suomessa noin 550 työntekijää.

Konsernin liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Kasvutavoitteemme on kunnianhimoinen: haluamme päästä noin 300 miljoonan liikevaihtoon vuosikymmenen loppuun mennessä. Olemme ostaneet jo tuotantolaitoksia Slovakiasta ja Saksasta ja haluamme edelleen vahvistua Keski-Euroopassa.

Nämä kohtaamiset ovat tosi tärkeitä, koska parhaat ideat syntyvät, kun olemme yhdessä kahvikupin ääressä.

Missä kaikkialla toimitte?

Monet työntekijämme asuvat Seinäjoella ja Ilmajoella, joten päivittäinen noin 50 kilometrin työmatka pääkonttorillemme ja tuotantolaitoksellemme Ylihärmään vie aikaa ja rahaa sekä kuormittaa ympäristöä. Koronapandemian aikana opimme, että asiantuntijatyö onnistuu hyvin myös muualla kuin pääkonttorilla.

Avasimme Framin toimistomme Seinäjoelle kokeiluluontoisesti. Kokemuksemme on äärimmäisen hyvä; niinpä vuoden pilotti on venynyt jo viiden vuoden mittaiseksi. Sen sijaan, että ihmiset työskentelisivät kotona, he kohtaavat toisensa toimistolla. Nämä kohtaamiset ovat tosi tärkeitä, koska parhaat ideat syntyvät, kun olemme yhdessä kahvikupin ääressä. Läsnäololle on aina tarve ja se kehittää yhteistä tiimihenkeä. Itse en kannata 100-prosenttista etätyötä saati läsnätyötä, vaan sopivaa hybridimallia.

Millaista on työkulttuurinne?

Meillä on Framissa yhdeksän työpistettä ja kaksi toimistohuonetta. Ihmiset varaavat työpisteet Outlook-kalenterin kautta. Asiakastapaamiset ja tuotantoon liittyvät kokoukset pidämme edelleen tehtaalla, mutta keskittymistä vaativa asiantuntijatyö onnistuu erinomaisesti Framissa.

Asiantuntijatyössä kuormittavinta on oman työn johtaminen, ei tiimin johtaminen. Silppuinen työ voi venyä iltoihin ja viikonloppuihinkin. Työstä irtautuminen voi olla hankalaa, ja päivittäinen työmatka toimiston ja kodin välillä siirtää ajatukset työstä vapaa-aikaan.

Framin toimistomme on lähellä oppilaitoksia ja teemme hyvää yhteistyötä Sedun ja SEAMKin kanssa. Me toimimme hyvin tuotantovaltaisella alalla, ja työntekijöistämme yli kymmenesosa saavuttaa eläkeiän tällä vuosikymmenellä. Väestön vanheneminen ja eläköityminen on haastava yhtälö koko Etelä-Pohjanmaan alueella.

Mitä kansainvälistyminen vaatii?

SEAMKissa ja Vaasan yliopistossa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, joille haluamme tarjota harjoittelupaikkoja. On aivan selvää, että tarvitsemme näitä osaajia, ja työyhteisöt tulevatkin väistämättä monikulttuuristumaan. On huolestuttavaa, että yritykset eivät tarjoa harjoittelupaikkoja, jos henkilö ei osaa täydellistä suomen kieltä. Tässä on meille kaikille kulttuurisen kasvun paikka.

Me uskomme, että hybridityömme ja mahdollisuudet kansainvälistymiseen ovat vahvoja vetovoimatekijöitä. Kansainvälistyminen vaatii myös toisten kulttuurien omaksumista. Yrityksemme toimii matalan kynnyksen hierarkialla. Kuka tahansa voi kävellä hallituksen puheenjohtajan Nanna Hietalan huoneeseen, kun taas esimerkiksi Saksassa johtajan asema on vahva. Näin ihmiset oppivat välttelemään virheitä. Meillä Suomessa sen sijaan uskalletaan kokeilla ja oppia virheistä.