Innovaatio-toiminnan ekosysteemi

Kehittämisen painopisteitä Seinäjoella ovat ruoka-
ekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuus.

Innovaatiotoiminnan ekosysteemi

Kehittämisen painopisteitä Seinäjoella ovat ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuus.

ÄLYKÄS VIHREÄ KASVU 2021-2027 – painopisteinä ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuus

Seinäjoki luomassa Suomesta maailman toimivinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä

Seinäjoen kaupunki on mukana maan laajuisessa innovaatiotoimintaa vahvistavassa ekosysteemisopimusten kokonaisuudessa. Euroopan aluekehitysrahaston ja Seinäjoen kaupungin rahoittaman tekemisen tavoitteena on vahvistavat osaamista ja yhteistyöverkostoja vihreän siirtymän, digitaalisen teknologian ja hyvinvoinnin teemoissa osana hallituksen toimia. Näiden toimien avulla halutaan luoda Suomesta vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö.

Innovaatiotoiminnan ekosysteemitoimintaa tehdään Seinäjoella vuosina 2021-2027 teemalla ÄLYKÄS VIHREÄ KASVU. Strategisen tason kehittämisen painopisteitä kokonaisuudessa ovat ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuus. Sopimuksen toimenpiteiden avulla halutaan vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoimia alueellamme, rohkaista innovaatiotoimiin, lisätä kansainvälistä kasvua ja kilpailukykyisten ekosysteemien syntyä.

Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta koordinoidaan Into Seinäjoki Oy:n ja Seinäjoen kaupungin toimesta. Seinäjoen kaupungin ekosysteemisopimuksen kautta olemme osa Innokaupungit-verkostoa, jonka muodostavat 16 yliopistokaupunkia Suomessa.

Tavoitteiden saavuttamista edistetään Euroopan unionin ja Seinäjoen kaupungin yhdessä rahoittamasta Kestävän kaupunkikehittämisen kehyksestä. Aktivoivien hankkeiden päätoteuttajana on Into Seinäjoki Oy, alahankkeita toteuttavat muut organisaatiot.

Tarkempia tietoja teemakohtaisista toimenpiteistä ja tavoitteista voit lukea Seinäjoen innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen toimenpidekuvauksesta.

RUOKAEKOSYSTEEMIN
KESTÄVÄ UUDISTUMINEN

Ruokaekosysteemin kestävän uudistumisen tavoitteena on sopimuskauden aikana uudistaa alueen ruokaekosysteemi kestävästi uudelle kansainväliselle tasolle yritysten vahvuudet, investoinnit, alan kestävyysmuutos ja digitalisaatio kasvun lähteenä huomioiden.

ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA 
TEOLLISUUS

Painopisteen tavoitteena on alueen nousevan valmistavan teollisuuden automaation ja digitalisaation vahvistaminen sekä toimintaedellytysten kehittäminen erityisesti kestävät logistiset ratkaisut huomioiden. Lisäksi painopiste edistää alan kansainvälisen liiketoiminnan ja liiketoimintamallien syntymistä.

Ekosysteemi edistämässä innovaatiotoimintaa Seinäjoen alueella

Kestävän kaupunkikehittämisen rahoitusta hyödynnetään mahdollistamaan Seinäjoen kaupungin ja TEM:in välistä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta toteuttavia kehittämishankkeita. Rahoitushakuja avataan vuosittain aina vuoteen 2027 saakka. Vuoden 2025 syksyyn mennessä avoimena on ollut neljä rahoitushakua, joista on lähtenyt liikkeelle molempiin painopisteisiin liittyviä sekä läpileikkaavia teemoja edistäviä hankkeita. Sopimusaikana on tavoitteena rahoittaa noin 10 hanketta vuosittain.

Hankkeiden ja sopimuksen yhteisenä tavoitteena on johtaa esimerkiksi tutkimus- ja yrityskentän yhteistyöhön, rohkeisiin kokeiluihin, tiedon ja osaamisen vahvistamiseen, uuteen liiketoimintaan ja rahoitusmahdollisuuksiin, uusiin työpaikkoihin ja globaalisti avautuviin oviin.

LUE LISÄÄ KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN HANKKEISTA >>

Yhteistyöstä syntyy tekemistä – ja tekemisestä tuloksia

Mitä ekosysteemisopimuksella on saatu aikaan?

Ekosysteemisopimuksen ydin on tekemisessä ja toimijoiden aktivoinnissa kohti kansainvälistymistä ja uusia innovaatioita. Seinäjoella yrityksiä, tutkimusta ja kehittäjäorganisaatioita on tuotu yhteen, uusia kokeiluja on käynnistetty ja alueen vahvuuksia on kytketty kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin.

Konkreettisia tuloksia sopimuskaudelta:

  • Yritysten TKI-toimintaan on rakennettu uusia polkuja. Yrityksiä on yhdistetty tutkimusosaamiseen, laboratorioihin, kehitysympäristöihin ja rahoitusmahdollisuuksiin. Tässä keinona ovat olleet esimerkiksi erilaiset labra- ja demopäivät. Juuri nyt kehitetään TKI-kiihdyttämön mallia yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi ja tuetaan SITRAn rahoittamaa TKI-palveluiden kehittäiseen liittyvää hanketta, ”Kohti TKI-kiihdyttämöä – yrityslähtöinen polku tutkimusyhteistyöhön (Innopolku)”.
  • West Aviasta on kehittynyt uuden ilmailun ja kaksikäyttöteknologioiden testi- ja innovaatioympäristö. Alueelle on rakennettu uusia tutkimus- ja yrityskumppanuuksia, toteutettu testejä ja demoja sekä avattu yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Samankaltaisia innovaatioympäristöjä tavoitellaan myös muille kaupunkialueille. Roveksen yritysalueella on kokeiltu uusia ratkaisuja muun muassa autonomiseen logistiikkaan.
  • Valmistavan teollisuuden yhteistyö on saanut vahvemmat raamit. Teknologiateollisuuden ja teknisen kaupan TechTeam-ekosysteemiä on vahvistettu ja yrityksiä on tuotu lähemmäs TKI-toimijoiden osaamista ja kehitysympäristöjä. TechTeamin ja mm. Business Finlandin veturihanke-yritysten välistä yhteistyötä on mahdollistettu erilaisin vierailuin, tapaamisin ja tapahtumin, kuten Tilaa tähdille.
  • Ruokaekosysteemille on rakennettu yhteistä tulevaisuuden suuntaa. Sopimuskaudella on syntynyt uusia avauksia muun muassa aineettomaan arvonluontiin, ruokateknologiaan, tekoälyyn ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lippulaivana tässä Food Days -tapahtumakokonaisuus, joka tuo kansainvälisiä ruokavaikuttajia Seinäjoelle. Lisäksi alahankkeen toimenpiteenä on syntynyt Seinäjoen kaupunkiruokastrategia, jonka toimenpidesuosituksia edistetään sopimuksen puitteissa.
  • Uutta kasvua etsitään toimialojen rajapinnoilta. Eri toimialojen kuten ruoka-, teollisuus-, puolustus- ja kokonaisturvallisuus-, logistiikka- sekä ilmailuosaamista on tuotu yhteen uusien liiketoiminta- ja TKI-mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Olemme mukana kaksikäyttöteknologioihin ja huoltovarmuuteen liittyvissä kansallisissa keskusteluissa ja toimenpiteissä, kuten kansallinen Innokaupungit-vetovastuuhanke FiDE.
  • Seinäjoki on kytkeytynyt aiempaa laajempiin kansallisiin ja kansainvälisiin arvo- ja kehittämisverkostoihin. Yhteistyö on johtanut uusiin hanke- ja rahoitusavauksiin sekä kumppanuuksiin esimerkiksi startup-, ruoka-, kaupunki-ilmailu-, drone- ja logistiikkateemoissa. Yrityksille on avautunut kansainvälisiä mahdollisuuksia luotujen verkostojen avulla, mm. Ruotsiin, Viroon, Tanskaan, Tsekkiin ja Espanjaan.

85 yritystä mukana toimissa

17 hankekokonaisuutta

3,1 milj. euroa EAKR-kehittämistoimiin

Lähde: Innokaupunkien tilannekuva. Saantitapa: www.innokaupungit.fi/vaikuttavuus/tilannekuva
Viitattu 5.10.2026.

Sopimuksen toimenpiteistä löydät tietoa myös Inton uutisvirrasta

Taustaa ja toteutusinstrumentit ekosysteemisopimukseen

Sanna Marinin hallitusohjelman myötä yliopistokaupunkien kanssa on luotu erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Sopimukset toteuttavat osaltaan valmisteilla olevien muiden kansallisten välineiden eli TKI-tiekartan ja viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman tavoitteita. Innovaatioekosysteemien kehittämiseen keskittyvien sopimusten toteutus tapahtuu pääasiassa EU-ohjelmakauden 2021 – 2027 kestävän kaupunkikehityksen resurssein.

Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Kaupunkien isot tulevaisuusinvestoinnit ja hankinnat voidaan sopimuksilla valjastaa entistä tehokkaammin innovaatiotoimintaan. Samalla kootaan tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja isommiksi osaamiskeskittymiksi, joissa eri toimijat täydentävät toisiaan. Sopimuskaupungeille yhteistä on, että niiden kehitys perustuu yliopistovetoiseen korkeaan osaamiseen ja sen hyödyntämiseen. (Lähde: TEM)

Seinäjoen kaupunki ja valtio ovat solmineet sopimuksen julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Seinäjoen innovaatiotoimintaa vahvistava ekosysteemikokonaisuus vuosille 2021-2027 on nimeltään ÄLYKÄS VIHREÄ KASVU. Strategisen tason kehittämisen painopisteitä kokonaisuudessa ovat ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuus.

Sopimuskokonaisuuden ohjaus

Seinäjoen innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuskokonaisuuden strategisia linjauksia ja painotuksia tekee alueen toimijoista koostuva johtoryhmä. Sopimuskokonaisuuden puitteissa rahoitettavien hankkeiden valintaprosessiin liittyvästä pisteytyksestä vastaa Seinäjoen kaupungin pisteytysryhmä. Rahoitettavien hankkeiden teknisen tarkastelun tekee Etelä-Pohjanmaan liitto.

Johtoryhmän ja pisteytysryhmän kokoonpanot on kuvattu alla:

Johtoryhmä:

Jaakko Kiiskilä, Seinäjoen kaupunki (pj.)

Sami Mäntymäki, Seinäjoen kaupunki

Olli-Pekka Viinamäki, Seinäjoen yliopistokeskus

Heli Kurikka, Seinäjoen yliopistokeskus

Timo Saari, Etelä-Pohjanmaan Ely -keskus

Elina Varamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu (varalla Jaakko Hallila)

Pasi Artikainen, Sedu

Heli Rintala, Etelä-Pohjanmaan liitto

Päivi Mäntymäki, Etelä-Pohjanmaan liitto (rahoittajan edustaja)

Leena Perämäki, Into Seinäjoki

Pisteytysryhmä:

kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, vt. elinvoimajohtaja Sami Mäntymäki

Ota yhteyttä!