Petri Pihjalaniemi, yrittäjä

 

Kun Petri Pihlajaniemi ajeli autollaan Seinäjoella, katse osui huonokuntoiseen puutaloon rautatieaseman kupeessa. Tuosta hetkestä lähti tie Seinäjoen vahvaksi kehittäjäksi. Onnistumisia on riittänyt. Mutta keitä ovat ihmiset, joiden avulla Pihlajaniemi on onnistunut?

Kun rakennus paljastui Rautatieläisten taloksi, Pihlajaniemi otti oitis yhteyttä Seinäjoen kaupunkiin. Talon kohtaloa mietittiin sielläkin.

– Kaupunki koki talon ongelmaksi, mutta minä sen sijaan näin siinä mahdollisuuksia. Silloinen kaupunginjohtaja onneksi innostui ostoaikeistani. Ostin talon ihan viimeisellä hetkellä. Katto vuoti jo pahasti, Petri Pihlajaniemi kertoo.

Vuonna 2006 Museoviraston suojelemasta talosta kuoriutui perusteellisen remontin jälkeen Hotelli Alma, jossa hotellihuoneiden lisäksi on ravintola ja kokoustiloja. Talon vieressä sijaitseva 1920-luvun vesitorni saneerattiin hotellihuoneiksi vuonna 2015.

Hotellikokonaisuus täydentyi vielä uudisrakennuksella vuonna 2020. Nykyään Alman kokonaisuuteen kuuluu 81 hotellihuonetta ja 17 kokoustilaa.  Vuoden 2022 Finnish Travel Galassa Alma palkittiin vuoden majoitusliikkeenä.

– Seinäjoella olen halunnut vaikuttaa siihen, että menneisyyttä kannattaa arvostaa. Vanhat rakennukset auttavat ymmärtämään myös nykypäivää. Toki tämä kunnostaminen on minulle myös liiketoimintaa. Tarinat ja oman alueen menneisyys kiinnostavat nyt aivan uudella tavalla, koska tavaraa on kaikilla aivan yllin kyllin. Tähän perustuu Seinäjoki-hankkeideni arvomaailma ja menestys.

Projektit Seinäjoella ovat jatkuneet vuosia ja jatkuvat edelleen. Petri Pihlajaniemi korostaa, että yksin ei saa kukaan mitään aikaan. Muun muassa nämä ihmiset ovat hänen onnistumistensa takana:

 

Tärkein voimavarani on perhe

Petri: Olemme olleet vaimoni Hanna-Leena Pihlajaniemen kanssa yhdessä 20 vuotta. Hanna-Leena työskentelee Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtajana. Poikamme ovat 8- ja 14-vuotiaat. Minä olen hätäinen luonne, mutta vaimoni on harkitsevampi. Sovimme siis hyvin yhteen.

Olemme molemmat hyvin kunnianhimoisia ja työkeskeisiä ihmisiä, mutta kotona osaamme puhua muustakin. Hanna-Leena on ollut minulle suuri tuki kaikissa hankkeissani. Jos minulla ei olisi perhettä, tekisin vain töitä.

Hanna-Leena ja Petri Pihlajaniemi

Petri ja Hanna-Leena Pihlajaniemi puhuvat paljon työstä, mutta osaavat ottaa aikaa myös perheellensä. ”Tärkeintä suhteessamme on, että työ ei ole Petrille kaikki kaikessa”, Hanna-Leena sanoo.

Hanna-Leena Pihlajaniemi: Petrin rohkeus ja itsevarmuus ovat kasvaneet elämän varrella. On ihailtavaa, että hän uskaltaa katsoa kauas ja lähelle sekä tekee rohkeasti asioita. Joskus olen jarrutellut hankkeita ja kysynyt, että oletko nyt miettinyt tämän loppuun asti. Mutta hänellä on jo ollut päässään selkeä visio, jota kohti hän on mennyt.

Olen aina tukenut häntä, kuten hänkin minua. Petri on saanut aikaan isoja korjaus- ja rakennushankkeita, mutta kun pyydän häntä tekemään meille kotikanalan, hänen sisäisen timpurinsa on kateissa.

Tärkeintä suhteessamme on, että työelämä ei ole hänelle kaikki kaikessa. Petri korostaa aina perheen kanssa vietetyn ajan tärkeyttä.

 

Siskooni voin aina luottaa sataprosenttisesti

Petri: Kun olin kymmenvuotias, sairastuin vakavasti. Sairaalassa letkuissa ja liikuntakyvyttömänä ehdin miettiä asioita. Päätin, että jos selviän täältä, en valita pienistä. Kun paranin, tuo elämänasenne säilyi. Jos tuossa kurjuudessa oli jotakin hyvää, se on siskoni Heidi. Vanhempani varmaan ajattelivat, että mitä jos en jääkään henkiin ja hankkivat siksi toisen lapsen.

Lapsuudessa ja nuoruudessa en ikäeron vuoksi löytänyt siskoni kanssa paljonkaan yhteistä. Heidi valmistui hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, mutta hänestä tuli yrittäjä. Hän oli minulla kesätöissä ja myöhemmin löysi itselleen yrittäjähenkisen aviomiehen Juha Ylikosken.

Nyt he omistavat Alman liiketoiminnan. Luotan heihin sataprosenttisesti: ahkeria ja periksiantamattomia ihmisiä, joille asiakkaan paras on aina tärkeintä.

Heidi Ylikoski: Petriltä olen oppinut, että kaikki on mahdollista. Hän ei korosta asioiden ihmeellisyyttä, vaan puurtaa kohti päämääräänsä. Petri on uuden luoja eli suurten linjojen ja ideoiden ihminen. Hän on luonut kaiken itse eikä ole saanut mitään valmiina.

Meidän yhteystyömme onnistuminen perustuu arvomaailmojemme samankaltaisuuteen. Kotikasvatuksessamme korostettiin historian ja perinteiden merkitystä.

Olemme harvoin eri mieltä asioista ja kehitämme asioita yhdessä. Petri omistaa kiinteistöt, ja me pidämme mieheni Juhan kanssa huolta siitä, että asiat hotellissa toimivat, ja jokainen asiakas tuntee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi.

Kuvassa kolme ihmistä: Petri Pihlajaniemi, Heidi ja Juha Ylikoski

Petri Pihlajaniemi, Heidi ja Juha Ylikoski Hotelli Alman uuden tornihotellin huipulla.

 

Teimme yhdessä mahdottomasta mahdollisen

Petri: Kun vuonna 2018 pitkän suostuttelun jälkeen päädyin ostamaan Kalevan navetan, olin helpottunut saadessani kumppanikseni ammattitaitoisen ja kunnianhimoisen arkkitehdin Teemu Hirvilammin. Tarkoitus oli kunnostaa kaupungin taide- ja kulttuurikeskukseksi navettarakennus, joka ei ollut koskaan toiminut navettana vaan verkatehtaana ja sittemmin puolustusvoimien varusvarastona.

Mikään hankkeessa ei ollut itsestään selvää, mutta meillä sujui yhteistyö Teemun kanssa hienosti. Minä en ollut helppo asiakas arkkitehdille. Välillä mietin yölläkin, miten kansalaisopiston puutyötilojen oikohöylä ja yläpuolella oleva Sibelius-Akatemian flyygeli saadaan äänimaailmoiltaan sopimaan samaan rakennukseen. Onneksi Teemu tiesi, miten onnistumme.

Kaupungin tulevat vuokralaiset olivat mukana suunnittelukokouksissamme. Seinäjoen kaupungilta kaksi vuotta kestänyttä projektia piti upeasti kasassa Päivi Alaniska. Ilman häntä moni asia olisi ollut vaikeampaa.

Koko hanke oli erittäin vaativa, ja olimmekin todella iloisia, että saimme siitä myös julkista tunnustusta. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi kestävän kehityksen TunnustusPAANUn -palkinnon Kalevan Navetalle vuonna 2021.

Teemu Hirvilammi:

Kun tapasimme Petrin kanssa kahvikupposen ääressä ensimmäisen kerran, huomasin hänen tutkailevan tapaani toimia ihmisten kanssa. Hän halusi, että suunnittelussa ovat alusta asti mukana kaikki talon tulevat käyttäjät. Niinpä oli tärkeää, että arkkitehti tulisi toimeen ihmisten kanssa.

Minulle kävi nopeasti selväksi, että Petri on mutkattoman avarakatseinen ja aikaansaapa ihminen, jolta puuttuu kaikenlainen halu pelailla tai monimutkaistaa asioita.

Meillä oli käsissämme rakennus, joka oli rakennettu kestäväksi ja jonka tulisi sellaisena säilyäkin, vaikka käyttötarkoitus muuttuisikin. Meidän kaikkien piti ajatella koko prosessi uudella tavalla ja venyä rooleissamme. Onneksi niin!

Päivi Alaniska:

Meillä oli tässä hankkeessa valtavan tiukka aikataulu, ja vauhti oli sen mukainen. Minun roolini oli yhdistää eri toimijat. Petrin suoraviivaisuus ja käytännönläheisyys veivät projektia eteenpäin.

Häntä voisi kuvata itsepäiseksi, ja olen aika varma, että Petri käyttäisi samaa sanaa myös minusta. Ehkä juuri tämän vuoksi tulimme hyvin toimeen.

Vaikka käytännön tuiskeessa usko hankkeeseen oli välillä koetuksella, yhteinen tahtotilamme oli hyvin vahva – talo piti saada avajaiskuntoon. Kun näin Taidehallin Vintin puupaneloinnin valmistuvan, ymmärsin, miten poikkeuksellisen upea talosta tulee.

 

Yrittäjänä saan aina apua kaupungilta

Petri: Viimeisin hankkeeni on Pollarin talon siirtäminen ja kunnostaminen kokoustiloiksi ja sviiteiksi Alma-hotellin yhteyteen. Talo on seisonut Seinäjoella yli sata vuotta melkein keskellä katua. Talona se ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta kertoo paljon kaupungin historiasta.

Tällä talolla on ihmisiä yhdistävä voima, koska avoimien ovien päivänä meillä kävi 2000 ihmistä. Jokaisella oli oma tarinansa talosta. Joku oli vuonna 1911 kysynyt talon rakentaneelta Iisakki Pollarilta, miksi talo siirrettiin Ylistarosta keskelle katua, jossa olisi pian autoliikennettäkin. Iisakki oli vastannut: ”Olen nähnyt automobiileja Amerikassa, mutta voin vannoa, että niitä ei tulla näkemään Seinäjoella. ”

Tämäkään hanke ei olisi toteutunut, jos Seinäjoen kaupungin virkamieskunta ei olisi ollut todella suurena apua. Voin suositella Seinäjokea toiminta-alueeksi ihan kaikenlaisille yrityksille. Täällä on jatkuvasti kehittyvä, avoin ja eteenpäin katsova kulttuuri. Ihmiset keskittyvät mahdollisuuksiin, eivät esteisiin.

 

Teksti: Riitta Pollari, Era Content, Kuvat: Krista Luoma

 

Yrittäjätarinat: Nämä ihmiset saavat minut onnistumaan. Seinäjokelaiset yrittäjät kertovat, millaisia ovat heidän verkostonsa ja mikä merkitys niillä on yritysten menestymisessä.

 

Klikkaa muihin yrittäjätarinoihin tästä

 

Kiinnostuitko Seinäjoesta? Ota yhteyttä, jutellaan lisää

Pajunen Jukka
Asiakkuudet ja sijoittuminen