11 askelta elävämpään keskustaan

Teksti: Julia Anttila

Kaupunkikeskustoissa elinvoima syntyy ihmisistä, kohtaamisista sekä tekemisestä. Into Seinäjoen sekä Taideyliopiston tilaaman selvityksen avulla etsittiin käytännön keinoja lisätä Seinäjoen keskustan tapahtumallisuutta ja tyhjien tilojen hyödyntämistä. Mahdollisuuksia ja ideoita löytyi, mutta niiden toteuttaminen vaatisi laaja-alaisempaa koordinointia ja yhteistyötä. Millainen Seinäjoen keskusta olisi, jos tyhjät liiketilat muuttuisivat hetkeksi näyttelyiksi tai pop up -myymälöiksi ja jossa tapahtumia olisi ympäri vuoden?

Keskustan haasteet ja mahdollisuudet

Selvityksessä tunnistettiin viisi keskeistä haastetta Seinäjoen keskustan kehittämiselle. Autopainotteisuus vähentää oleskelun mahdollisuuksia, tyhjät tontit ja liiketilat vaikuttavat kaupunkikuvaan sekä keskustassa liikkuu liian vähän ihmisiä pienimuotoisen kaupunkielämän synnyttämiseksi. Lisäksi keskustan toimijoiden yhteistyö on hajanaista, eikä tapahtumakaupunkibrändi vielä näy keskustan arjessa riittävästi.

Vaikka Seinäjoen keskustan rooli kaupallisena toimijana onkin muuttunut, selvityksen mukaan keskustassa nähtiin myös paljon potentiaalia. Hyvä saavutettavuus, rautatieaseman läheisyys, torin tapahtumamahdollisuudet sekä kiinteistönomistajien myönteinen suhtautuminen väliaikaiskäyttöön tarjoavat hyvän pohjan keskustan kehittämiselle.

Tyhjiä liiketiloja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pop up -myymälöinä, näyttelytiloina sekä kulttuuri- ja tapahtumapaikkoina. Rakentamattomat tontit taas voisivat toimia väliaikaisina puistoina tai tapahtuma-alueina ennen niiden varsinaista rakentamista. Väliaikaiskäyttö mahdollistaisi uusien toimintamallien kokeilemisen pienemmällä riskillä ja auttaisi selvittämään, millaiselle toiminnalle keskustassa on kysyntää.

Jalankulun ja oleskelun mahdollisuuksien parantaminen taas voisivat lisätä ihmisten alttiutta viettää aikaa keskustassa.  Lisäksi pienet, ympärivuotiset ja matalan kynnyksen tapahtumat voisivat tehdä keskustaa tutummaksi asukkaille sekä tuoda keskustaan lisää ihmisiä ja yhteisöllisyyttä.

Parhaimmillaan tapahtumat ja väliaikaiskäyttö voisivat vahvistaa keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa sekä tarjoaisivat ihmisille syitä saapua keskustaan ja viettää siellä aikaa ympäri vuoden. Seinäjoen keskustan olisikin tarjottava sellaisia elämyksiä ja kohtaamisia, joita ei voi löytää verkosta tai kauppakeskuksista. Tämä edellyttäisi kuitenkin kaupungin, yritysten, kiinteistönomistajien ja tapahtumatoimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä ja yhteistä koordinointia.

Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Selvityksen pohjalta saatiin 11 toimintasuositusta Seinäjoen keskustan kehittämiselle. Huomionarvoista suosituksissa oli, että ne toimiakseen ne tulisi toteuttaa osana koordinoitua kehittämiskokonaisuutta, ei vain yksittäisinä toisistaan irrallisina kokeiluina. Suositukset on selvityksessä esitetty järjestyksessä sen mukaan, kuinka vaikuttavia ne ovat suhteessa toteutuksen vaativuuteen:

1. Pysäköintiruudut kaupunkilaisten käyttöön
2. Keskustorin aktivointi kohtaamispaikaksi
3. Tyhjiä tontteja rajaavien aitojen hyödyntäminen
4. Katusuunnitelmien toteutus väliaikaisina
5. Tyhjien tonttien väliaikainen haltuunotto
6. Vapaana olevien toimitilojen täyttäminen väliaikaistoiminnalla
7. Keskustayhdistyksen perustaminen
8. Lupaprosessien selkeyttäminen
9. Kevyemmän myyntitoiminnan mahdollistaminen
10. Tapahtumajärjestäjien viestintäosaamisen kehittäminen
11. Into Seinäjoen toimitilarekisterin kehittäminen

Ensimmäiset suositukset liittyvät kaupunkitilan aktivoimiseen ja keskustan viihtyvyyden parantamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi ensimmäisenä askeleena pysäköintiruutujen ottamista väliaikaisesti kaupunkilaisten käyttöön, eli istuskelupaikoiksi, terasseiksi tai vaikkapa väliaikaiselle taiteelle. Keskustorilla nähtiin selvityksen mukaan potentiaalia, joten nyt sitä suositellaankin kehitettävän enemmän kohtaamis- ja oleskelupaikaksi kaupunkilaisille, tarkoittaen esim. pelivälineitä, siirreltäviä kalusteita ja matalan kynnyksen tapahtumia.

Seuraavat suositukset pyrkivät tyhjien toimitilojen ja tonttien hyödyntämiseen. Keskustan tyhjiä tontteja rajaavia aitoja suositellaan valjastettavan taiteelle, viestinnälle tai yhteisölliselle toiminnalle. Ja kun pysyviä katujärjestelyitä ei voida odottavien projektien takia toteuttaa, suositeltavaa olisi toteuttaa katusuunnitelmia edes väliaikaisina.  Lisäksi toimitilojen väliaikaiskäyttö mahdollistaisi uusia tapahtumia, pop up -toimintaa, kulttuuria ja yhteisöllisiä kokeiluja ennen pysyvien ratkaisujen toteutumista.

Fyysisten, konkreettisten muutosten lisäksi suosituksissa korostuu yhteistyön merkitys. Keskustayhdistyksen perustaminen sekä tapahtumajärjestäjien viestintäosaamisen kehittäminen lisäisivät yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja auttaisivat keskustan tapahtumallisuuden kehittämistä pitkäjänteisemmin.

Lopuksi ehdotukset kohdistuvat erilaisten käytäntöjen sujuvoittamiseen, kuten lupaprosessien selkeyttämiseen ja toimitilarekisterin parantamiseen.

Yhteistyöllä kohti elävämpää keskustaa

Seinäjoen keskustassa on paljon mahdollisuuksia lisätä tapahtumia ja väliaikaista toimintaa. Tyhjät tilat, keskeinen sijainti ja toimijoiden kiinnostus yhteistyöhön tarjoavat hyvän pohjan kehittämiselle.

Selvityksen keskeinen viesti kuitenkin on, ettei eläväisempi keskusta synny yksittäisistä tapahtumista tai kokeiluista. Tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita ja toimijoita kokoavaa koordinointia, jotta tapahtumat ja väliaikaiskäyttö voivat tukea keskustan elinvoimaa ympäri vuoden.

Selvityksen taustat

Into Seinäjoki Oy:n sekä Taideyliopiston Studio Fieldiltä tilaama selvitys Seinäjoen keskustan tapahtumallisuuden ja väliaikaiskäytön kehittämisestä laadittiin kevään ja kesän 2026 aikana. Selvityksen tarkoitus oli havaita esteet sekä löytää mahdollisuuksia, joita Seinäjoella on keskustan tapahtumallisuuden ja väliaikaiskäytön kehittämiselle.

Selvityksen aineistona käytettiin tapahtumajärjestäjien ja toimitilojen omistajien kyselyitä sekä asiantuntijahaastatteluita. Eri tapahtumajärjestäjiltä vastauksia saatiin 31 kappaletta, toimitilojen omistajilta vastauksia oli yhteensä yhdeksän. Selvitykseen otettiin mukaan myös Seinäjoen asukaskyselyt vuosilta 2021 ja 2025, jotta myös asukkaiden toiveita voitiin kuulla.

Selvityksen pääset kokonaisuudessaan lukemaan täältä.

---