Sarja: Hyviä yritysuutisia Seinäjoelta
Toimitusjohtaja Jarmo Mursulan mukaan automatisointi, robotiikka ja tekoäly ovat megatrendejä, joten Finn-Powerin tulevaisuus näyttää valoisalta. Seinäjoen sijainti on kansainväliselle yritykselle täydellinen, koska kulkuyhteydet ovat hyvät ja asiakkaille riittää hotelleja.
Teksti: Mervi Rantakari, Era Content Kuvat: Krista Luoma
Miten Finn-Power syntyi?
Kauhavalainen Jorma Lillbacka perusti Lillbackan Konepajan vuonna 1969. Aluksi yritys teki alihankintaa, mutta varsin pian se alkoi valmistamaan letkuliitinpuristimia entisellä Kosolan kansakoululla Alahärmässä. Jorma oivalsi aukon markkinoilla: tuolloin hydrauliletkujen valmistuksessa piti aina olla saman valmistajan liittimet ja puristuskoneet.
Jorma keksi liittimien puristuskoneet, jotka kävivät merkistä riippumatta kaikille letkuille ja liittimille. Hän ymmärsi alusta alkaen, että automaation merkitys tulee kasvamaan. Vuonna 1983 valmistui ensimmäinen numeerisesti ohjattu levyntyöstökone. Muutamia vuosia myöhemmin koneita toimitettiin jo automaation kanssa. Tähän aikaan Kauhavalle sijoittunut yritys oli alan teknologiajohtaja. Yrityksen nimi muuttui Finn-Poweriksi vuonna 2000.
Mitä Finn-Power tekee?
Tuotemerkkimme on Prima Power, joka syntyi vuonna 2008, kun omistajaksemme tuli italialainen Prima Industrie. Kehitämme ja valmistamme levyntyöstökoneita sekä kokonaisia automatisoituja tuotantojärjestelmiä asiakkaillemme, jotka toimivat eri teollisuudenaloilla, kuten autoteollisuudessa, rakennusalalla, sairaalalaitevalmistuksessa sekä sähkönjakelu- ja energia-alalla. Teemme myös automaatio-ohjelmistoja, ja kaikki käyttöjärjestelmät ovat meidän omiamme. Automatisointi, robotiikka ja tekoäly ovat megatrendejä, joten kyllä meille piisaa hommia tulevaisuudessakin.
Millainen on oma historiasi yhtiössä?
Tulin taloon 31 vuotta sitten varastoesimieheksi. Olen tehnyt erilaisia hommia joka puolella taloa: logistiikassa, tuotannossa, palveluliiketoiminnan johdossa ja operatiivisena johtajana. Aloitin toimitusjohtajana kolme vuotta sitten.
Minut palkkasi Jorma Lillbacka, jota arvostan suuresti. Hän on Innovaattori isolla I:llä. Monet nykyisetkin tuotteet perustuvat hänen ideoihinsa.
Mieleeni ovat jääneet hurjimmat vuodet 1990-luvulla, jolloin liikevaihtomme kasvoi 35–40 prosenttia vuodessa. Silloin meillä sanottiin, että ”vaikeat asiat toimitetaan heti ja mahdottomat viikon toimitusajalla”. Yrityksen kasvu ei olisi ollut mahdollista ilman yrittäjäasennetta.
Siihen aikaan Lillbacka rekrytoi niin paljon, että ”Shellin baarin” pöytäkeskusteluissakin puhuttiin, että kaikki, jotka halusivat töitä tehdä, pääsivät Lillbackalle töihin. Tämä ei ollut tietenkään aivan totta, mutta se kuvastaa hyvin ajan henkeä. Lamavuosien jälkeen vuonna 1995 yritys palkkasi 150 uutta työntekijää, ja Jorma Lillbacka saikin siitä hyvästä teollisuusneuvoksen arvonimen sekä kutsun Presidentinlinnaan.
Miten Finn-Power on kehittynyt?
Jorma Lillbacka myi levyntyöstökoneliiketoiminnan Finn-Powerista 2000-luvun alussa pääomasijoittaja EQT:lle. Silloin oli joitakin vaikeita vuosia, ja lopulta EQT myi yrityksen Prima Industrie -konsernille. Nyt konsernin palveluksessa on noin 1700 ihmistä ja liikevaihto on noin 500 miljoonaa euroa. Suomessa Finn-Powerilla on noin 400 työntekijää Seinäjoen toimitiloissa, ja liikevaihtomme on lähes 200 miljoonaa euroa.
Datakeskusten rakentaminen ruokkii nyt myös meitä. Monet asiakkaamme toimittavat esimerkiksi ilmastointilaitteita ja muuta kalustusta sekä rakenteita datakeskuksiin, joihin tarvitaan aina vaan enemmän erilaisia ohutlevyosia. Olemme vieneet tuotteitamme 85 maahan ja vuosittain liikevaihdostamme 90–95 prosenttia tulee viennistä.
Miksi investoitte Seinäjoelle?
Rakensimme omat 20 000 neliön tuotannon, suunnittelun, myynnin ja hallinnon toimitilat Seinäjoen Rovekseen vuonna 2018, koska saimme täältä hyvän tontin ja kaupungin kanssa oli helppo toimia. Meille on tärkeää, että täällä on riittävästi hyviä hotelleja ja palveluita, koska meille tulee kymmeniä ihmisiä maailmalta joka viikko. Vaasan lentokenttä on lähellä ja junalla matkustaa Helsinkiin alle kolmessa tunnissa. Eurooppaan pääsee aamupäivän aikana.
Ammattitaitoisia työntekijöitä on saatavilla ja yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on tiivistä. Rekrytoimme Sedusta ja SeAMKista harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä, ja osa heistä päätyy meille töihin. Koulutamme nuoria muun muassa koneenkäyttötehtäviin. Rekrytoimme insinöörejä myös Oulun ja Tampereen teknillisistä yliopistoista.
Tällä hetkellä myymme esimerkiksi Yhdysvaltoihin enemmän kuin vanhojen tullimaksujen aikaan.
Miten pärjäätte kansainvälisillä markkinoilla?
Nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa olemme pärjänneet tosi hyvin, koska olemme automaatiossa parempia kuin kilpailijamme. Tällä hetkellä myymme esimerkiksi Yhdysvaltoihin enemmän kuin vanhojen tullimaksujen aikaan. Kasvavista tulleista selviämme, kun myymme tuotteemme tullaamattomina ja siirrämme tulliriskin asiakkaille. Me voimme sen tehdä, koska kilpailuasemamme on hyvä, eikä paikallisia valmistajia ole.
Jos Amerikan markkina alkaa sakata, potentiaalia on myös muualla. Maailman väkirikkaimmassa maassa Intiassa tarvitaan ja halutaan ostaa automaatiota.


Miten sujuu yhteistyö erilaisten kansallisuuksien ja kulttuurien kanssa?
Me sopeudumme erilaisiin kulttuureihin. Kanssakäymisessä eri maiden ja kulttuurien edustajien kanssa hyvänä ohjenuorana toimii Lewisin malli (Lewis Model). Se kertoo, miten eri maiden ja kulttuurien ihmiset toimivat, viestivät ja tekevät päätöksiä työelämässä. Malli kertoo, missä maissa on samankaltaisia toimintatapoja ja missä taas tekeminen on kovin erilaista kuin meillä. Näiden asioiden ymmärtäminen ja huomioonottaminen helpottaa yhteistyötä kummasti.
Mihin menestyksenne perustuu?
Vahvuutemme on automaation ja omien ohjelmistojen kehittäminen. Myös työntekijöiden merkitys on suuri, sitä ei voi koskaan korostaa liikaa. Meillä viestitään asioista avoimesti ja luottamushenkilöiden kanssa yhteistyö pelaa. Luottamushenkilöt ovat mukana myös johtoryhmäkokoontumisissa, missä puhumme kaikista asioista avoimesti. Tämä on ainoa oikea tapa pitää ihmiset aidosti mukana yrityksen kehittämisessä.
Miltä Finn-Powerin tulevaisuus näyttää?
Haluamme saada automaation ja ohjelmistojen ympäriltä vielä isomman kakun markkinasta. Euroissa se tarkoittaa sadan miljoonan lisäystä. Jos kasvu toteutuu, meillä tulevat seinät vastaan ja tilojamme pitää laajentaa Seinäjoella. Onneksi meillä on jo vuosia sitten tehdyt alustavat suunnitelmat valmiina 7000 neliön laajennukselle.
Seinäjoki-faktaa ja triviaa:
- Helppoa ja nopeaa asioida kaupungin kanssa.
- Yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Vuonna 2025 uusista asukkaista 80 prosenttia oli ulkomailta.
- Suomen paras paikka ja asenne yrittämiselle.
- Erinomainen sijainti Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu kasvukäytävällä.
- Hyvät kulkuyhteydet autoilla, junilla ja lentokoneilla. Vaasan satama tunnin matkan päässä.
- Korkeakoulukaupunki. 34 prosentilla asukkaista on korkeakoulututkinto.
- Vahva paikallinen yritysverkosto.
- Ei ollut järviä – tehtiin itse. Seinäjoen alueella peräti 5 tekojärveä.
- Ei ollut vuorta – tehtiin itse. Jouppilanvuori korkeudeltaan huimat 118 metriä merenpinnasta.
- Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema maailmankuulu hallinto- ja kulttuurikeskus on yksi merkittävimmistä Aalto-kokonaisuuksista
- Musiikkifestivaali Provinssi jo vuodesta 1979
- Tangomarkkinat jo vuodesta 1985
- OmaSp-stadion on yksi Suomen suurimmista ja moderneimmista jalkapallostadioneista. SJK:n kotikenttä.
- Kökkähenki (talkoot) synnyttää edelleen isoja ilmiöitä
- Atrian pinaattilätyt jauhelihakastikkeella on yksi Seinäjoen suosituimpia kouluruokia. Yhdistelmä loihdittiin jo 1970-luvulla.

Mitä mieltä Diili-voittaja Arttu on Seinäjoesta?
Diili-voittaja 2025 Arttu Seppälä on pohjalaisen yrittäjäasenteen upea ilmentymä. Seppälä perheineen asuu ja yrittää Seinäjoella. Katso videolta Artun kommentit Seinäjoesta
Voit katsoa myös pitemmän haastattelun Artun Diili-taipaleesta tästä >>

Kiinnostuitko Seinäjoesta? Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää:
-
Pajunen Jukka
Lue lisää: Pajunen Jukka


