Kasvu ruokkii koko Etelä-Pohjanmaata
Sarja: Hyviä yritys- ja investointiuutisia Seinäjoelta
Suomen yritysystävällisimpänä kaupunkina tunnettu Seinäjoki houkuttelee uusia yrityksiä tasaiseen tahtiin. Tontteja, toimitiloja ja tuuppausta yritysten kasvuun on tarjolla runsaasti. ”Seinäjoelta yritystontin saa vaikka heti”, lupaa Into Seinäjoen asiakkuusjohtaja Jukka Pajunen.
Teksti: Mervi Rantakari, Era Content Kuvat: Krista Luoma
Mikä on Into Seinäjoki, asiakkuusjohtaja Jukka Pajunen?
Markkinoimme Seinäjokea yrityksille, ja tässä olemme tilastojenkin valossa onnistuneet: esimerkiksi huippuvuonna 2019 Seinäjoelle sijoittui 35 uutta yritystä. Apumme ei jää yritysten sijoittumispalveluihin, koska säilymme yritysten kumppanina Seinäjoelle asettumisen jälkeenkin. Autamme myös muualla sijaitsevia yrityksiä kumppanoitumaan seinäjokisten yritysten kanssa.
On tärkeää, että tunnemme asiakkaamme. Intoa pidetään reiluna ja asiantuntevana toimijana. Tämä ei ole itsestäänselvyys, koska eteläpohjalaiset yrittäjät ovat vaativia, suoraviivaisia, nopeita ja yritteliäitä. Asioiden pitää tapahtua nopeasti.
Tavoittelemme uusia asiakkaita eri tavoin: olemme itse aktiivisia, kontaktoimme yrityksiä paljon suoraan ja monenlaisissa tapahtumissa. Tapaamiset yritysten kanssa ovat hedelmällisiä ja opimme niistä itsekin paljon.
Miten yritysten sijoittuminen Seinäjoelle ovat kehittynyt?
Yritykset rakentavat tänne omia tilojaan, laajentavat toimintaansa niin sanottuihin satelliittitoimistoihin, ostavat toimivia yrityksiä tai perustavat uusia.
Nykyvauhdilla Seinäjoelle sijoittuu 25 uutta yritystä vuodessa. Viime vuonna aloittaneista noin kolmasosa on teollisuutta, kolmannes kauppaa ja kolmannes palvelualaa. Usein tänne perustetaan myynti-, huolto- ja kunnossapitoyksiköitä.
Millaisia investointeja yritykset tekevät juuri nyt?
Tuorein, yli miljardin arvoinen megainvestointi on datakeskus, jonka rakennuttaa brittiläinen Pure DC Projects Oy. Jo käynnissä oleva rakentaminen tarjoaa työtä paikallisille yrityksille ja työllistää noin 2000 ihmistä.
Muitakin yhteensä satojen miljoonien investointeja on meneillään. Suurimpia ovat Atrian valmisruokatehdas, Valion tuotantotilat ja aluelaboratorio, Suomen Lantakaasun biokaasulaitos ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan eli EePeen Prisman laajennus. Äskettäin valmistui Ideaparkin laajennus Kärkkäiselle.
Aseman seuraavien vaiheiden rakentaminen toisi yli 100 000 kerrosneliötä asuntoja, toimistoja ja liiketiloja. Myös Kesko rakentaa uutta K-Supermarketia Huhtalan kaupunginosaan.
Olemme laskeneet, että vuoteen 2028 mennessä yksityisten investointien arvo on vähintään kaksi miljardia euroa.
Välillä minua ottaa korvaan, kun väitetään, että Seinäjoki on vain kauppakaupunki, jossa ei ole teollisuutta.
Mitkä toimialat ovat suurimpia, ja mitä Seinäjoelle pitäisi saada lisää?
Välillä minua ottaa korvaan, kun väitetään, että Seinäjoki on vain kauppakaupunki, jossa ei ole teollisuutta. Tilannehan on juuri päinvastainen, koska meillä on tasapainoisesti eri alojen yrityksiä. Seinäjoella on paljon hienoja korkean teknologian teollisuusyrityksiä, jotka tekevät jopa satojen miljoonien liikevaihtoa. Nämä yritykset eivät välttämättä ole kovin tunnettuja, koska ne eivät toimi kuluttajaliiketoiminnassa.
Ruoka-alan toimijoita toivoisin tänne lisääkin, koska olemme elintarvikealan liikevaihdolla mitattuna Suomen ruokapääkaupunki. Tämä tarkoittaa koko ruokaketjun toimivuutta. Toki Atria ja Valio ovat aina olleet suuria, mutta paljon on muitakin. Vastikään iloitsimme tänne sijoittuneesta, toimintaansa kasvattaneesta Fresh Servantista. Yrityksen tunnetuimmat brändit ovat Hetki-salaatit ja SalaattiMestari-salaattibaari.
Puolustusteollisuuden nousussa Suomen etu on luotettavuus, kokemus ja uskottavuus. Tämä kehitys näkyy myös meillä. Viime vuonna Oulusta tänne muutti esimerkiksi CVN, joka valmistaa ja maahantuo ensiaputuotteita sekä taktisia varusteita, optiikkaa ja asejärjestelmiä puolustusteollisuudelle, poliisille ja rajavartiolaitokselle.

Havainnekuva datakeskusalueesta.
Kuinka nopeasti yritys saa Seinäjoelta tontin?
Vaikka heti. Kaupunki omistaa paljon yritystontteja ja ne on kaavoitettu valmiiksi. Tarjoamme aina valmiin ratkaisun. Seuraavaksi kaupunki alkaa kaavoittaa Itäväylän kupeeseen Rahkolan teollisuusaluetta, joka täydentää Kapernaumin ja Roveksen teollisuusalueita. Vapaita toimistotiloja meiltä löytyy eri alueilta ja Into Seinäjoen omistamasta Framin toimistokokonaisuudesta.
Kuinka paljon investoinneissa on kyse uskosta Seinäjoen alueeseen?
Kaupunki kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Perustamme on kunnossa: alue on yrityksille kiinnostava, ja monet yrityspäättäjät tuntevat meidät. Toivon, että pystymme ylläpitämään kasvua, jotta yritysten usko alueeseen säilyy. Näin saamme myös lisää investointeja, työvoimaa ja niitä kaivattuja lapsiperheitä.
Seinäjoelle on investoitu paljon, ja se näkyy kaupunkikehityksessä. Keskustaan on rakennettu paljon asuntoja, uusi rautatieasema sekä sen ympärille toimistoja. Seinäjoella on käynnissä sama kehitys kuin monessa muussakin kaupungissa Suomessa ja maailmallakin, eli palvelut ovat siirtyneet ydinkeskustasta kauemmaksi. Kaupunkiin on ikään kuin syntynyt uusia keskuksia ja tätä kautta myös keskusta on nykyään paljon laajempi kuin vain tuttu torin ympäristö. Aivan ydinkeskustan alueellakin on yli 30 ravintolaa ja kaikkiaan yli tuhat toimivaa yritystä.
Haetteko oppeja muista kaupungeista?
Yritysten kautta meillä on paljon kontakteja niin tamperelaisiin, oululaisiin kuin pääkaupunkiseutulaisiin yrityksiin. Seuraamme Tamperetta tiiviisti, koska sehän on ollut kaupunkikehityksen kannalta Suomen kuumin kaupunki jo monta vuotta. Meillä on yhteistä toimintaa Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa, jossa myös Tampereen yliopisto toimii.
Monet kaupungit hakevat oppeja myös meiltä – olemmehan tunnetusti Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Seinäjoki on saanut yhteensä 17 ykkössijaa yritysilmapiirikyselyissä vuodesta 2013 alkaen: EK:n kuntarankingissa, Suomen Yrittäjien kuntabarometrissä sekä Taloustutkimuksen Kuntien imago -kyselyssä.
Houkutteleeko Seinäjoki kansainvälisiä yrityksiä?
Jotta kansainvälisten yritykset kiinnostuvat Seinäjoesta, niiden täytyy saada iso hyöty tänne sijoittumisestaan. Monille kansainvälisille yrityksille olemme liian etäällä. Välimatkat ovat pitkiä ja vieressä on meri, joka lisää logistiikan kustannuksia.
Mutta onnistumisiakin on! Valtaisan datakeskushankkeen lisäksi nousussa on esimerkiksi Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen West Avia -lentoasema-alue, jossa on paljon kansainvälisiä ulottuvuuksia. Tällä hetkellä siellä on voi testata erilaisia ilmailuun liittyviä teknologioita ja laitteita, esimerkiksi drooneja. Lentokentän kupeeseen rakentuva yrityspuisto tarjoaa mahdollisuuksia logistiikalle, teollisuudelle ja ilmailualan toiminnalle.
Mikä koko Suomen kehitystä buustaa ja mikä jarruttaa?
Rakenteemme ovat vanhoillisia, emmekä pysty uudistumaan yhtä notkeasti kuin esimerkiksi Viro ja Ruotsi. Poukkoileva talouspolitiikka on yrityksille myrkkyä. Ne eivät uskalla investoida, jos tänään päätetään jotain ja huomenna asia onkin toisin. Ikävä kyllä, Suomi ei kovin ole houkutteleva maa sijoittajille.
Mutta paljon hyvääkin on: Olemme vakaa ja suhteellisen ennustettava maa, tuotamme energiaa tasaisesti ja perusasiat ovat kunnossa. Meillä on puhdasta vettä, turvallista ja hallinto toimii ilman korruptiota.
Millaisena haluat nähdä Seinäjoen kymmenen vuoden kuluttua?
Vuonna 2036 Seinäjoki on huomattavasti nykyistä suurempi ja entistäkin tunnetumpi yrittäjyyskaupunki. Täällä ruoka, teknologia ja osaaminen muodostavat kansainvälisesti kilpailukykyisen kokonaisuuden.
Kuvagalleriassa tuoreita kaupan ja logistiikan investointeja Seinäjoelle
Seinäjoki-faktaa ja triviaa:
- Helppoa ja nopeaa asioida kaupungin kanssa.
- Yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Vuonna 2025 uusista asukkaista 80 prosenttia oli ulkomailta.
- Suomen paras paikka ja asenne yrittämiselle.
- Erinomainen sijainti Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu kasvukäytävällä.
- Hyvät kulkuyhteydet autoilla, junilla ja lentokoneilla. Vaasan satama tunnin matkan päässä.
- Korkeakoulukaupunki. 34 prosentilla asukkaista on korkeakoulututkinto.
- Vahva paikallinen yritysverkosto.
- Ei ollut järviä – tehtiin itse. Seinäjoen alueella peräti 5 tekojärveä.
- Ei ollut vuorta – tehtiin itse. Jouppilanvuori korkeudeltaan huimat 118 metriä merenpinnasta.
- Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema maailmankuulu hallinto- ja kulttuurikeskus on yksi merkittävimmistä Aalto-kokonaisuuksista
- Musiikkifestivaali Provinssi jo vuodesta 1979
- Tangomarkkinat jo vuodesta 1985
- OmaSp-stadion on yksi Suomen suurimmista ja moderneimmista jalkapallostadioneista. SJK:n kotikenttä.
- Kökkähenki (talkoot) synnyttää edelleen isoja ilmiöitä
- Atrian pinaattilätyt jauhelihakastikkeella on yksi Seinäjoen suosituimpia kouluruokia. Yhdistelmä loihdittiin jo 1970-luvulla.

Kiinnostuitko Seinäjoesta? Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää:
-
Pajunen Jukka
Lue lisää: Pajunen Jukka










