Naisyrittäjät puuhastelijoista tämän päivän matriarkkaemänniksi?

Etelä-Pohjanmaan yrittäjähenkisyydestä puhutaan paljon. Mutta millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa naisille? Saako naisten yrittäjyys ansaitsemansa arvostuksen ja tunnistammeko erilaiset tavat rakentaa menestyvää yritystä?

Näitä kysymyksiä nousi esiin keskustelussa, jossa pohdittiin alueemme naisyrittäjyyden nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelun viesti oli kannustava mutta myös haastava: osaamista ja kykyä on, mutta niiden hyödyntämiseen tarvitaan sekä rohkaisua että toimintaympäristön kehittämistä.

Sukupuolittuneisuus näkyy yrittäjien alavalinnoissa. Naisten yritysideat perustuvat usein omaan osaamiseen – kädentaitoihin ja henkilökohtaisiin palveluihin. Päätavoite on elättää itsensä, ei hakea kasvua. Julkisesti naisyrittäjät kokevat miesyrittäjiä enemmän vähättelyä ja yritystoiminta rinnastetaan puuhasteluksi.

Vaikka naisyrittäjillä on vahva kyky ja halu kehittää toimintaansa, verkostoitua ja johtaa henkilöstöä, se ei näy riskinottohalukkuutena. Niin ulkopuolisessa rahoituksessa kuin investointien määrässä miesten omistamat yritykset haukkaavat suurimman potin.  Kasvun esteeksi saattaa muodostua jo yhtiömuodon valinta: osakeyhtiötä on helpompi kasvattaa kuin toiminimeä.

Rohkaisua riskinottoon

Rohkaisemalla naisia – ja jo tyttöjä – puhumaan yrittäjyydestä ja rahasta voidaan keskustelijoiden mukaan saada naisten omistamia yrityksiä kasvupolulle. Lisäksi korostettiin henkilökohtaisen mentoroinnin tärkeyttä ja erilaisia verkostoja. Verkostoihin ja mentoreihin täytyisi löytää kasvuun, rohkeuteen ja riskinottoon haastavia yrittäjänaisia, joista inspiroitua ja innostua konkreettisiin tekoihin. Kansainvälistyminen koettiin tärkeänä väylänä myös pienille yrityksille kasvaa, mutta onko tähän tarpeeksi julkista tukea? Hankkeiden avulla asioita voidaan viedä eteenpäin, kunhan tieto kulkee erilaisten verkostojen ja julkisten toimijoiden ja hankkeiden välillä.

Osa naisyrittäjistä profiloi itsensä ennen kaikkea yrittäjiksi, ei naisyrittäjiksi. Se ei kuitenkaan poista tasa-arvotyön tarpeellisuutta. Päinvastoin todettiin, että globaalisti eletään tasa-arvotaantumaa. Naisyrittäjyyden erityiskysymyksiä, kuten perhevapaiden jakautumista on syytä pitää keskustelussa myös alueellisesti.  

Keskustelun lopuksi todettiin, että viisaus ei asu Etelä-Pohjanmaalla vain vanhoissa naisissa, vaan nykypäivän naisyrittäjissä. Siispä ylpeinä omana itsenään eteenpäin!

—

Joukko yrityskehittäjiä ja yrittäjäyhdistysten väkeä kokoontui arvioimaan naisyrittäjyyden nykytilaa ja tulevaisuutta Etelä-Pohjanmaalla osana GENGREEN -hankkeen viimeisiä toimenpiteitä 14.9.2026 Rytmikorjaamolle. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille!

GENGREEN-hanke tukee pohjoismaisia naisyrittäjiä ja muita pk-yrittäjiä kestävässä liiketoiminnassa koulutusten ja verkostotoiminnan kautta. Toimimme Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Norrbottenin, Tromsin ja Finnmarkin alueella. Rahoitus: Interreg Aurora. Hankkeen verkkosivut: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/gengreen-tukee-naisyrittajia-kestavassa-liiketoiminnassa