Viro on noussut esimerkilliseksi toimijaksi ruokaviennin saralla, ja jopa ruokaviennin määrässä Suomen ohi. Suomella olisi paljon opittavaa naapurinsa tavoitteellisesta ja järjestelmällisestä lähestymistavasta, jossa yrityksiä hemmotellaan julkisen tuen eri keinoin. Ruokaviennin ekosysteemi -hankkeen opintomatkamatka Tallinnaan paljasti, kuinka Virossa yhdistetään julkisen ja yksityisen sektorin voimat saavuttamaan vaikuttavia tuloksia.
Viron ruokavienti kattaa jopa 17 % maan kokonaisviennistä, mikä on merkittävä osuus ja osoitus siitä, kuinka määrätietoinen työ kantaa hedelmää. Viron viennin menestys nojaa malliin, joka alun perin on otettu Suomen Finprosta. Käyttöönottamisen jälkeen ruokavienti on kasvanut tasaisesti, ja nyt Virossa on yli 1000 ruoka-alan yritystä, joista 80 % on pieniä toimijoita. Huomionarvoista on, että näistä pienistä yrityksistä peräti 30 % toimii myös vientimarkkinoilla – luku, joka on poikkeuksellinen moniin muihin maihin verrattuna.
Yhteistyö yritysten kanssa toiminnan keskiössä
Tapasimme reissulla Viron suurlähetystön, ministeriön (Ministry of Regional Affairs and Agriculture), yrityksiä sekä virolais-suomalaisen kauppakamarin. Keskusteluissa korostui se, miten Viron strategia ruokaviennin kehittämiseksi on suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen. Yksi keskeisistä menestyksen avaimista on julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö. Virossa yritykset osallistuvat vientistrategian suunnitteluun ja päivitykseen, mikä varmistaa, että strategia vastaa markkinoiden tarpeisiin.
Viro on valinnut strategisesti tärkeimmiksi kohdemarkkinoikseen Aasian maat, joissa kysyntä erityisesti laadukkaille ja erikoistuneille tuotteille kasvaa jatkuvasti. Virolaiset yritykset osallistuvat aktiivisesti suuriin elintarvikealan tapahtumiin, kuten New Yorkin Fancy Food -messuille ja SIAL-messuille, jotka tarjoavat kansainvälisesti näkyvyyttä ja mahdollisuuksia solmia uusia asiakkuuksia. Balsnack-yrityksen toimitusjohtaja kertoi, että on saavuttanut viennissä merkittävää kasvua messujen ansiosta. Heidän osallistumisensa Gulfood-messuille tuotti viimeksi yli 5 miljoonan euron lisäyksen liikevaihtoon. Tämä osoittaa, kuinka suuri merkitys messuilla ja kansainvälisillä verkostoitumismahdollisuuksilla on ruokaviennin kasvulle.
Tapaaminen Äio:n Global business developer Kristi Lemberin kanssa oli erittäin mielenkiintoinen. Äiö on innovatiivinen startup, joka tekee palmuöljyn, kookosöljyn ja eläinrasvojen tilalle terveellisempiä vaihtoehtoja. Kristin mukaan startupeja hemmotellaan, ja julkinen sektori tarjoaa runsaasti apuja sekä rahoitusta.
Mitä Suomella on opittavaa?
Tässä viisi keskeistä oppia Virolta Suomelle:
1. Selkeä brändäys ja maan imagon hyödyntäminen
Viro on onnistunut brändäämään itsensä moderniksi ja luonnonläheiseksi ruokatuotannon maaksi, mikä houkuttelee erityisesti laatua ja alkuperää arvostavia asiakkaita. He ovat korostaneet tuotteidensa puhtautta, paikallisia raaka-aineita ja luonnonläheisyyttä, mikä vetoaa etenkin Keski-Euroopan ja Aasian markkinoilla.
2. Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen vientimarkkinoilla
Virossa on panostettu erityisesti pk-yritysten tukemiseen, sillä ne muodostavat merkittävän osan maan ruokatuotannosta ja -viennistä. Viro tarjoaa vientiin tähtääville yrityksille koulutusta, rahoitusta ja verkostoitumismahdollisuuksia todella aktiivisesti. Tämä on mahdollistanut pienempienkin yritysten pääsyn ulkomaisille markkinoille.
3. Digitaalisen markkinoinnin ja suoramyynnin hyödyntäminen
Viro on myös edelläkävijä digitaalisessa markkinoinnissa, ja virolaiset yritykset ovat aktiivisesti hyödyntäneet verkkokauppaa ja sosiaalista mediaa ulkomailla näkyvyyden kasvattamiseksi. Esimerkiksi suorat verkkokaupat Kiinan ja Saksan markkinoilla ovat auttaneet tuomaan virolaisia tuotteita suoraan kuluttajien ulottuville.
4. Joustavat säädökset ja nopeat luvat
Viro on onnistunut kehittämään yritysystävälliset ja joustavat sääntelykäytännöt, jotka mahdollistavat yritysten ketterän toiminnan myös vientimarkkinoilla. Lupakäytännöt ja säädökset on pyritty tekemään mahdollisimman sujuviksi ja nopeiksi.
5. Tavoitteellinen julkisen sektorin tuki ja investoinnit
Virossa valtio on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita ruokaviennille ja myös panostanut taloudellisesti vientiyritysten tukemiseen. Tämä on antanut yrityksille selkeän signaalin viennin merkityksestä ja lisännyt vientiä koskevien tavoitteiden näkyvyyttä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Virossa on onnistuttu luomaan monipuolinen ja tavoitteellinen ruokaviennin ekosysteemi, jota on rakennettu pitkäjänteisesti eri sektoreiden yhteistyöllä. Ennen Suomi näytti mallia Virolle, mutta pojasta polvi on totisesti parantunut!
