”Yhteensä sadan miljoonan euron liikesuihkukoneet olivat tässä parkissa hiljakkoin. Aina, kun tällaisia koneita täällä Seinäjoen lentokentällä näkee, tietää, että lähialueen yrityksissä ollaan tekemässä isoa kansainvälistä bisnestä.
Olen mukana Seinäjoen lentoasema Oy:ssa, jonka tehtävä on pyörittää palveluita Seinäjoen lentokentällä. Me avaamme kentän, kun sitä pyydetään. Kentällä tapahtuu noin 300 operaatiota vuodessa. Useimmat tänne lentävät koneet ovat bisnesmatkoja maakunnan suuriin yrityksiin. Nämä liikeasioita hoitavat ihmiset eivät tule tänne junalla tai autolla. Ellei lentoyhteyttä olisi, he eivät tulisi tänne lainkaan, sen voin luvata. Nyt tänne pääsee lentäen suoraan vaikka Japanista. On erittäin tärkeää, että lentoyhteys maakuntaan säilyy. Kehittämämme kevytlentoasemakonsepti on mahdollistanut tämän. Kentällä käy myös pienempiä liikelentokoneita ja ambulanssilentoja.
Ilmailu on ollut leipälajini nuoresta lähtien. Olen lentänyt koneita itse vuodesta 1984 ja Me ollut mukana kaupallisessa liikenneilmailussa vuodesta 1988 (Blue1, Finncomm Airlines). Reittiliikenteen pariin en enää palaa, mutta lentobisnes pysyy.
Miehittämättömiä rahtilentoja
Tilauslentojen lisäksi Seinäjoen kentällä on tulevaisuudessa muutakin toimintaa. Uuden rahtiliikenteen logistisen keskuksen suunnittelu Seinäjoen lentokentälle on kansainvälinen, iso ja innovatiivinen hanke. Tavoitteena on, että Seinäjoen kentästä tulee keskus, josta lentää minimissään kolmisenkymmentä rahtilentoa joka päivä. Lennot toteutetaan miehittämättömillä rahtilentokoneilla, joita voi kutsua droneiksi, vaikka termi antaakin hieman väärän käsityksen. Nämä koneet ovat kuin lentokoneita, mutta hieman tavallista pienempiä. Hanke on vastaus tarpeeseen. Maailma muuttuu, tavaraa tilataan netistä valtavasti ja sen logistiikan on tehostuttava. Seinäjoen Skynet-hanke on ensimmäisiä koko maailmassa, yhteistyökumppaneina on ulkomaisia kenttiä.
Tällainen edelläkävijähanke sopii Seinäjoelle, jossa yrittäjyys on ihmisillä veressä ja tietynlainen hulluus on aina sallittua. Tulee mieleen tapaus, kun vuonna 2005 olimme Pariisin ilmailunäyttelyssä ja eräs taloustoimittaja oli kuullut meidän olevan ostamassa Finncomille 300 miljoonalla dollarilla ATR-matkustajakoneita. Hän katseli edellisvuoden tilinpäätöstämme ja kysyi, että aiotteko siis tehdä komian pohjalaisen konkurssin. Emme aikoneet, emmekä tehneet.
Yrittäjähenkisyys näkyy myös siinä, että täällä halutaan tehdä itse ja pykälän verran paremmin kuin kaveri, mutta ilman turhaa kadehtimista.
Viime vuodet aikani on kulunut hyvin taajaan erilaisessa järjestötoiminnassa: autourheilun kattojärjestö AKK:n hallituksen puheenjohtajana, Suomen Olympiakomitean hallituksessa ja vielä kansainvälisessä autourheiluliitto FIA:ssa. Nyt järjestötyö alkaa olla taaksejäänyttä elämää, ja keskityn enemmän yritystoimintaan. Ilmailun lisäksi olen mukana esimerkiksi älyvaateteollisuudessa. Haluan keskittyä liiketoiminnassani tulevaisuuden aloihin.”
Teksti: Kirsi Haapamatti, kuva: Krista Luoma
Pikagallup
Mikä on yrittäjän näkökulmasta parasta Seinäjoella?
Erityisesti aloittavan yrityksen palvelut ovat todella hyvät. Into Seinäjoelta saa hyvin apuja, kun on laittamassa uutta yritystä matkaan. Intossa innostuneisuus näkyy tekemisessä.
Mitä kerrot ulkopaikkakuntalaisille Seinäjoesta?
Oon ylypiä siitä. Hassu juttu muuten, että omaa pohjalaisuuttaan ei koskaan tarvitse tuoda esille, se nousee keskustelunaiheeksi itsestään melkein aina kun tapaa uusia ihmisiä. ”Te pohojalaaset”, juttu usein alkaa. Tämä täysin hyvässä mielessä, meillä on tekevän maine.
Paras paikka Seinäjoella (omaa kotia ei voi nyt valita).
Jouppilanvuori ja sen monet lenkkipolut. Niitä olen koirien kanssa kulkenut paljon.
