Artikkeli 3
CSRD astuu voimaan ensi vuonna. Mitä uusi vastuullisuuden EU-direktiivi merkitsee yrityksesi jokapäiväisessä työssä? Tilasimme Aihio Digitalilta neljän artikkelin sarjan aiheesta. Tutustu sarjaan ja ota direktiivin suomat mahdollisuudet hyötykäyttöön.
Yrityksemme core käsittää liiketoiminnallisen puolen lisäksi myös arvopohjan, jonka turvin toimimme. Leijonanosa yritysten brändityöstä keskittyy kysymyksiin mitä teemme ja mitä myymme. Tämä ei ole huono lähtökohta, mutta erottuakseen massasta voi asiaa lähestyä myös toisesta kulmasta. “Miksi teemme? Miksi myymme?”
Brändiarvo kiteytettynä
Lyhyesti ilmaistuna brändiarvo mittaa yrityksesi tunnettuutta, näkyvyyttä, merkkiuskollisuutta ja kokonaisvaltaista mielikuvaa, jota brändi ihmisissä herättää.
Yritysbrändin viilaus jää useasti vähemmälle huomiolle varsinkin, jos markkina- ja kilpailutilanne vaatii myyntiin keskittyvää strategiaa. Ilman kassavirtaa ei ole myöskään liiketoimintaa. Tämä selittää aikaisemmin ilmaistun ilmiön “mitä teemme, mitä myymme”.
On kuitenkin tärkeää, että maksavat asiakkaat tietävät syyn yrityksesi olemassaololle. Kun osaat vastata tähän kysymykseen, voit rakentaa yrityksesi taustalle tarinaa, jatkojalostaa liiketoimintaa arvojen tasolle, ja luoda vahvempaa mielikuvaa asiakkaiden silmissä.
CSRD:n ja vastuullisuusviestinnän vaikutus brändiarvoon
Yksi merkittävä nykypäivän brändiarvon vahvistaja on vastuullisuusviestintä. Vastuullisuus itsessään voi merkitä montaa eri asiaa. Työhyvinvoinnin barometrit ja esimerkiksi verojalanjälki ovat erinomaisia näkökulmia, joilla voit yrityksestäsi syntyvää mielikuvaa kohentaa. Ympäristöasiat ovat kuitenkin olleet ohjaava vastuullisuusviestinnän mantra jo monta vuotta – ja syystä.
Ympäristöasioihin liittyvissä viestinnällisissä toimissa on kuitenkin ollut haasteena yritysten kykenemättömyys erottautua ja puhutella kuluttajaa läpinäkyvästi. Tutkimukset osoittavat, että jopa 60 % pohjoismaalaisista kuluttajista ei edes usko yritysten ympäristöä koskeviin vastuullisuustekoihin. Tätä tilannetta myös uusi CSRD-direktiivi on tullut korjaamaaan. Uuden direktiivin voimaan tullessa emme voi enää yrityksinä puhutella kuluttajia esimerkiksi väitteellä, että olemme “ekologinen yritys”. Meidän tulee luoda lihaa luiden ympärille, ja läpinäkyvyyttä tekojemme taakse. Näin “ekologinen yritys” muuttuu muotoon “miten ja millä tavalla ekologinen yritys?”
Vaikka kuluttajien usko yritysten vastuullisuusviestintään hupenee, on entistäkin tärkeämpää olla kykenevä seisomaan sanojensa ja tekojensa takana. Läpinäkyvyyttä edesauttava CSRD tarjoaa nyt ennen kaikkea yrityksille mahdollisuuden luoda vahvempaa sidettä palveluntarjoajan ja asiakkaan välille. Kyse on pitkälti siitä, kuinka asian viestii.
Edellisessä artikkelissa kirjoitimme CSRD:n vaikutuksista eri toimialoille. Vaikka tilanne saattaa osittain olla haastava, voi siitä ehdottomasti poimia myös konkretian mahdollisuudet. Yksi näistä on tietysti hiilineutraalin liiketoiminnan kehittäminen ja työstö.
Koska olemme kaikki omalta osaltamme uuden edessä, voi tästä myös rakentaa viestinnällisesti arvokasta sisältöä omalle asiakaskunnalle. Kuinka aloitat hiilineutraalius-projektin? Kuinka projekti etenee? Mikä on lopullinen tavoitteesi?
Nämä ovat kaikki kysymyksiä, joiden avulla asiakkaasi luovat mielikuvaa yrityksesi halusta kehittää itseään kohti kuluttajien ja ympäristön vaatimuksia.
Tuumasta toimeen…
Voit lähteä liikkeelle luomalla itsellesi listan kysymyksiä. Kokoa lista kysymyksistä, joihin itse toivoisit löytäväsi vastauksen kuluttajana – tai yrittäjänä hankintoja tehdessä.
- Missä yrityksesi on nyt CO2-päästöjen kanssa?
- Missä yrityksesi aikoo olla CO2-päästöjen osalta tulevina vuosina?
- Mitä työkaluja yrityksesi aikoo hyödyntää projektissa?
- Työnantajan näkökulma: kuinka tarjota työntekijöille vastuullinen työympäristö
Näiden ja monien muiden kysymysten avulla viestit sidosryhmille selkeästi tavoitteistasi, ja tahdostasi kehittää toimintaasi.
Kanavat, joissa sinun näihin kysymyksiin kannattaa vastata, ovat mm. sosiaalinen media (LinkedIn, Instagram, Facebook, Twitter, YouTube), uutiskirjeet tai yrityksen nettisivut.
Ihmiset hakevat brändeistä samaistumispintaa. Ole siis samaistuttava!