Mitäs hitsiä se trendisana ”innovaatioekosysteemi” oikein tarkoittaa? Startup-ekosysteemien ja innovaatiotoiminnan parissa vuosia työskennellyt Taina Ketola kirkastaa verkostomaiseen tekemiseen ja uuden luomiseen keskittyvää innovaatioekosysteemiä biologian avulla. Kyseessä on alati muuntuva, erilaisista toimijoista koostuva organismi, jossa yhteistä tavoitetta kohti pyritään matkaamaan kukin omalla panoksellaan osallistuen.
Mitä julkinen sektori sitten voisi tarjota tähän kokonaisuuteen, entä mitä hyötyjä yritys voisi saada ekosysteemissä toimimisesta? Miten voimme yhdessä olla rakentamassa hedelmällistä, globaalistikin kilpailukykyistä innovaatioekosysteemiä Seinäjoelle? Innovaatiostudion ensimmäinen jakso on nyt julkaistu ja siinä keskustellaan juuri näistä teemoista. Katso jakso alta, mutta huomioithan, että video ei näy evästeet estäneille.
Innovaatioekosysteemi on kasvualustana yrityksille ja innovaatioille, mutta millaisin toimin voimme kukin olla rakentamassa parasta tulosta? Mistään pikavoitoista ei ensimmäisen haastateltavamme Sedu Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtamisopettaja Taina Ketolan mukaan ole innovaatioekosysteemeissä kyse, vaan istuttamisen jälkeen voidaan työskennellä pitkäjänteisesti ja ajan kuluessa voidaan poimia hyvää hedelmää. Olennaisina piirteinä Ketola nostaa esiin ihmisten yhteen tuomista ja kohtaamisfoorumien rakentamista, minkä tuloksena voi syntyä merkityksellisiä yhteyksiä ihmisten välille ja siten jotain uutta. Toisena hän nostaa esiin avoimen ja yhteisöllisen kulttuurin luomisen, jossa yhteisen hyödyn eteen tehdään erilaisin keinoin töitä. Yritysten näkökulmasta Ketola pitää tärkeänä yhteisen hyvän asennetta, joka kulminoituu ekosysteemikyvykkyyteen eli yhteistekemisen ja -kehittämisen taitoon ja ennen kaikkea tahtoon toimia verkoston eduksi.
Ekosysteemeissä ei ole kyse pikavoitoista, pitkällä tähtäimellä voidaan kuitenkin saada hyvää hedelmää.
Teoksessaan Julkinen sektori startup-ekosysteemissä – pelikirja julkisten toimijoiden strategiseen yhteistyöhön startup-ekosysteemissä Ketola toteaa, että innovaatioekosysteemi muuntuu usein tulostensa myötä startup-ekosysteemiksi. Haastattelussa Ketola valottaa muuntumista ja tarkentaa, että ekosysteemiin ovat tuossa tilanteessa tulleet mukaan erilaiset yksityiset rahoittajat ja pääomasijoittajat, jotka mahdollistavat innovaatioiden edistymistä ja mahdollisesti syntyneiden startupien kasvua. Ketolan mukaan tässä pääomasijoitusten ja yritysten sekä innovaatioiden kohtauttamisessa onnistumiseksi julkisen sektorin toimijoiden olisi hyvä ottaa mallia lahden takaa Virosta, jossa julkiselta ”tiskiltä” saa hyvät tiedot alueen yrityskentästä, olipa pääomasijoittajalla etsinnässä sitten minkä alan startup-yritys tahansa.
Tämä haastattelu on ensimmäinen osa Innovaatiostudio-julkaisusarjassa, jota tullaan jatkamaan koko hankkeen ajan. Sarjalla halutaan tehdä ekosysteemimäistä tekemistä tutuksi alueen yrityksille, nostaa esiin kärkialoihin, ruoka ja teknologia, liittyviä ajankohtaisia teemoja ja luoda mahdollisuuksia globaaliinkin kasvuun Seinäjoen alueella. Innovaatiostudio-julkaisuja toteutetaan osana Into Seinäjoki Oy:n koordinoiman Seinäjoen innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja.
Ensimmäisen Innovaatiostudio asiantuntijana on Taina Ketola, johtamisen opettaja, Sedu Education. Taina on toiminut aiemmin Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön kehittämispäällikkönä. Hän on kirjoittanut Pirkanmaan liiton ja Sitran yhteistyössä tuottaman teoksen, Julkinen sektori startup-ekosysteemissä – pelikirja julkisten toimijoiden strategiseen yhteistyöhön startup-ekosysteemissä.
