Ruokaviennin yhteistyöllä on suuret mahdollisuudet, mutta synergiaetujen realisoiminen vaatii selkeän yhdessä luodun toimintamallin.
Suomi on EU:n huonoin viemään ruokaa. (Maaseudun Tulevaisuus, tilastot MTK 2022).
Elintarvikesektori on Suomen neljänneksi suurin toimiala. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on erittäin korkea (82%) ja elintarvikeviennin arvonlisästä 72% jää Suomeen. Koska kotimainen kulutus ei kasva, niin elintarvikeviennillä on suuri strateginen merkitys Suomen kansalliselle omavaraisuudelle ja turvallisuudelle. (Internationalization of Finnish Food and Beverages Industry, Business Finland, 2022).
Hallitusohjelman mukainen tavoite ruokaviennin kaksinkertaistamisesta vaatii viennin toimintatapojen uudistumista sekä vahvaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Nyt tähän kiinnitetään huomiota jopa valtakunnallisella tasolla ja ruokaviennin ekosysteemin kehittämiselle on tilaus.
Yritykset haluavat konkreettisia avauksia ja teemoja, joiden varaan rakentaa strategisempaa ruokavientiä. Into Seinäjoen keväällä 2022 toteuttamissa haastatteluissa nousi esiin tarve yhteistyöhön esim. tuotetestauksiin, kohdemarkkinatuntemukseen ja tuotteiden nopeaan profilointiin kansainväliseen myyntiin. Viennin haasteissa hinta- ja kustannusongelmien lisäksi vaikuttavat vahvasti myös puutteet resursseissa, tiedonhankinnassa sekä verkostojen kokoamisessa.
Ruokaviennin yhteistyöllä on suuret mahdollisuudet, mutta synergiaetujen realisoiminen vaatii selkeän yhdessä luodun toimintamallin.
Parhaillaan käynnissä olevan Inton ja Foodwestin Ruokaviennin ekosysteemi -hankkeen tavoitteena on selvittää, miten Suomen ruokavientiä voidaan yhteistyön avulla kannattavasti kasvattaa ja konseptoida alueelle valtakunnallinen ruokaviennin osaamiskeskittymä ja ekosysteemi. Kansallinen päämäärä kaksinkertaistaa Suomen ruokavienti saavutetaan yhteistyöllä, uusia toimintamalleja kehittämällä sekä konkreettisilla esimerkeillä.
Inton ja Foodwestin pitkäjänteinen ja tiivis yhteistyö ruoka-alan yritysten, tutkimussektorin, oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden, päättäjien sekä kansainvälisten verkostojen kanssa on erinomainen pohja hankkeen toteuttamiseen.
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät
ruoka-alan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen
kansainvälisen kasvun edesauttamiseen osaamista lisäämällä
sekä yhteistyön edistämiseen yritysten välillä.
Yritykset osallistuvat hankkeeseen konseptin suunnittelun ja kehittämisen kautta. Hanke palvelee myös muita kuin maakunnan elintarvikeyrityksiä kansainvälistymisen edistämisessä, sillä tarkoituksena on löytää elintarvikeviennin yhteistyöstä lisäarvoa kaikille kiinnostuneille yrityksille, sekä edistää yhteisiä ponnisteluita viennin kasvussa.