En ollut koskaan edes osannut haaveilla yrittäjyydestä, eikä lähipiirissänikään yrittäjiä ole. Ennen yrittäjyyttä työskentelin koulun keittiöllä vastaavana keittäjänä, sellaisella palkalla, josta moni kokki vain haaveilee. Silti se ei vain tuntunut hyvältä.
Jäin äitiyslomalle ja sen perään hoitovapaalle, kunnes taas uudelle äitiyslomalle. Kotona vierähti yhtäkkiä kolmisen vuotta, joten siinä oli aikaa miettiä mitä tulevaisuudessa oikeasti haluan tehdä. Minulle oli heti selvää, kun ensimmäiselle äitiyslomalleni jäin, että takaisin tuohon työpaikkaani en enää palaa. Tässä oli siis mahdollisuus uuteen.
Olen kasvanut koirien keskellä ja oman ensimmäisen koiranikin sain jo pikkutyttönä. Monenlaista on koirien kanssa tullut harrastettua, mutta kiinnostus koira-alaa kohti heräsi, kun meille saapui ensimmäinen trimmattava koira ja piti alkaa etsimään hänelle trimmaajaa. Pian heräsikin halu oppia tekemään trimmaus itse. Koiramme trimmaaja antoi hyviä vinkkejä ja kertoi välineistä.
Kiinnostus vain kasvoi kokoajan ja rupesin etsimään tietoa miten trimmaajaksi voi opiskella. Kävi ilmi, että koulut olivat kaikki toisella puolella Suomea, joten pikkulapsi perheessä opiskeluni ei tullut kuuloonkaan. Lopulta palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, kun Ilmajoen Sedussa ilmoitettiin alkavaksi ensimmäistä kertaa trimmaajan ammattitutkinto. Olin innoissani, mutta samalla asia mietitytti, sillä olin vielä äitiyslomalla, kun koulu olisi alkanut. Päätin kuitenkin hakea kouluun ja pääsin sinne.
Heti kun pääsin kouluun, minulle oli selvää, että minusta tulee yrittäjä; tätä asiaa ei tarvinnut miettiä yhtään, enkä epäröinyt asian kanssa. Samalla kun opiskelut alkoivat rullata, selvitin yrittäjyyteen liittyviä asioita; kävin tapaamisissa sekä hain starttirahaa, joka minulle myös myönnettiin. Kuukaudet etenivät nopeasti ja asiakkaita tuntui olevan, joten opiskelujen ollessa yli puolivälin perustin yritykseni; Lemmenkujan koirapalvelut. Oli selvää, että pelkällä trimmauksella toiminta ei ole kannattavaa, joten oli keksittävä siihen jotain lisäksi, niinpä aloin tehdä myös koirien ultraäänihammaspuhdistuksia sekä perustin koirahoitolan. Aloitin myös tuotemyyntiä, jonka valikoima laajenee pikkuhiljaa.
Tilanne oli ihan mahtava, sillä pystyimme remontoimaan kotimme yhteydessä olevan autotallin kokonaan minun käyttööni. Autotallistamme löytyy nykyisin siis neljä häkkipaikkaa hoitokoirille sekä erillinen trimmaushuone. Yrittäjyyttä on takana vasta reilu puoli vuotta, mutta hetkeäkään en ole katunut, vaikka välillä kalenteri tyhjää näyttääkin seuraavalle viikolle, mutta niin yhtäkkiä se onkin täyttynyt.
Yrittäjyydessä ja koira-alassa parasta on kun kaikki päivät ovat ihan erilaisia. Myös jokainen asiakas on ihan erilainen. Koirien kanssa on rentouttavaa työskennellä ja koirat ovat aina niin iloisia, että tulee itsellekin hyvä mieli.
Omistajien ilo on palkitsevinta työssäni; monet onnen itkut omistajilta on tullut, kun ovat koiraansa hakeneet trimmauksesta, kun koira on niin kaunis. On minulle myös epäonnistumisia tullut, mutta niitä tulee kaikille. Tulevaisuuden suunnitelmia on paljon sekä haaveena on myös laajentaa toimintaa, mikäli asiakkaita riittää.