Yrittäjät ikääntyvät ja työpaikkojen säilyttämisen varmistamiseksi yrityskauppoja tulisi tehdä lähivuosina huima määrä. Potentiaalisia ostajia ovat myös meidän nuoret, jotka vielä puurtavat koulun penkillä. Mutta miten yrityskaupoista opetetaan oppilaitoksissa?
Yrittäjyyskasvatusta, yrittäjävalmiuksia ja yrittäjämäistä toimintatapaa toki perusopetuksessa sisällytetään päivittäiseen opetukseen. Talous-, yrittäjyys- ja työelämäosaamisen vahvistaminen ovat vankasti osa myös toisen asteen opetusta.
Uskallan kuitenkin väittää, että opetuksessa käytettävässä materiaalissa ei ole montakaan sanaa yrityskaupoista tai vaihtoehdosta aloittaa yritystoiminta ostamalla toimiva yritys. Esimerkiksi yhtiömuodoista opetettaessa ay ja ky ovat vaihtoehtoina isossa roolissa ja starttirahaa on oppikirjamateriaalin mukaan saatavilla oikeastaan kaikille. Lisäksi koulun penkillä opitaan, miten yritystoiminta voidaan lopettaa. Voi ei!
Oppimateriaali siis liittyy yrityksen perustamisen, yritystoiminnan arjen pyörittämisen ja yritystoiminnan lopettamisen kysymyksiin. Nämä asiat sinun tulee toki yrittäjänä ymmärtää, osata tai tarvittaessa ostaa asiantuntijalta niihin apua.
Voisiko nuorta rohkaista ideoimaan menestyvä yritys, jonka brändi, sopimukset sekä liiketoiminta ovat sittemmin myytävissä yrityskaupalla?
Jotta suomalaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa niin valtakunnallisesti kuin globaalisti, tulisi nuorille opettaa kansainvälistymisestä, kilpailukyvykkyydestä sekä kannustaa kaupallisten innovaatioiden kehittämiseen.
Pitääkö Eeva Jussilan nyt kävellä opetusministeriöön? Vai miettiikö näitä joku muukin? Kenen kehityspöydällä tämä jo on tai tulisi olla?
