Seinäjoen seutu on viidettä kertaa peräkkäin Suomen paras alue yrittää, ilmenee EK:n Kuntaranking-tutkimuksesta. Seutukuntatasolla ero kärjessä kapeni 0,1 pisteeseen Rauman seutuun verrattuna. Sen sijaan kaupunkivertailussa Seinäjoki oli suurten kaupunkien vertailussa omalla kymmenluvullaan. Seinäjoen pisteet 72, kakkosena olevan Espoon 66.
Viides ykkössija tyydyttää, muttei tuudita.
– Todella iloinen uutinen. Yritysten luottamus sekä omaan toimintaansa että Seinäjokeen toimintaympäristönä ja kasvunsa tukikohtana näyttää vankkumattomalta, toimitusjohtaja Leena Perämäki Into Seinäjoesta toteaa.
Yksi vaikuttavimpia mittareita yritysten sitoutumisesta alueeseen ovat Perämäen mukaan investoinnit.
– Reilussa neljässä vuodessa yritykset ovat investoineet Seinäjoelle yli miljardi euroa. Tuorein investointiuutinen tältä viikolta on kansainvälisen Dronamics-yrityksen sijoittuminen Seinäjoen lentoasemalle.
Muiden alueiden kiriminen hyvinä alueina yrittää haastaa Perämäen mukaan Seinäjokea positiivisesti. Yrittäjyysmyönteinen maine on yksi Seinäjoen keskeisiä kilpailutekijöitä.
– Nöyrästi, mutta rohkeasti pitää jatkaa valitulla tiellä ja parantaa itsekin koko ajan. Yritysten tarpeita kuuntelemme entistäkin herkemmällä korvalla, Perämäki lupaa.
Myös kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän mukaan ykkössija motivoi Seinäjokea tekemään entistä määrätietoisempaa työtä yritysten menestyksen eteen. Elinkeinopolitiikkaa tehdään yhdessä yritysten kanssa.
– Yrittäjämäinen toimintatapa ja yritteliäisyys sekä asukkaiden ja yhteisöjen aktiivisuus ovat täällä juurtuneet tekemisen tavaksi. Koronasta huolimatta työllisyysasteemme on edelleen maan korkeimpia ja työttömyysaste suurten kaupunkien matalin. Yksi tärkeimmistä investoinneista – asemanseudun rakentaminen – on alkamassa. Se parantaa Seinäjoen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta entisestään. Haluan kiittää yrityksiä ja organisaatiotamme onnistuneesta yhteistyöstä.
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.
Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).
Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 117 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on noin 85 000. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2020 aluejakoa.
Tässä linkki EK:n tilastomateriaaliin
Lisätietoja: Leena Perämäki, toimitusjohtaja, puh. 0400 675 121
