Seinäjoki etsii ratkaisuja alueen osaajapulaan, matalaan koulutustasoon ja tuottavuuden hitaaseen kasvuun tekoälystä. Mikro- ja pienyrityksissä tekoälyagentti voi sparrata yrittäjää ottamalla vaikkapa hallitusammattilaisen tai ohjelmistokehittäjän roolin. Näin yrittäjälle vapautuu aikaa ihmisten kohtaamiseen, myyntiin ja suunnitteluun.
Eteläpohjaisilta ei tekemisen meininkiä ja yritteliäisyyttä puutu. Kun heiltä puuttui järvi, sellainen kaivettiin. Samalla ratkesi puuttuvan vuoren ongelma, kun ylijääneellä maalla päästiin korottamaan Jouppilanvuorta.
Koulutustaso ja työn tuottavuus laahaavat kuitenkin lakeuksilla. Alueella kyllä investoidaan, mutta työn tuottavuus ei kasva samassa suhteessa. Myös osaavasta työvoimasta on alueen yrityksissä pulaa.
Nyt Seinäjoki etsii ongelmaan ratkaisua tekoälystä. Vastikään alkanut Tampereen yliopiston Seinäjoen yksikön AI-BASS-hanke (AI-Based Support of Startup Companies) pyrkii kantamaan osansa tavoitteesta tuoda 100 000 kielimallipohjaista tekoälytyökalua eli tekoälyagenttia alueen mikro- ja pienyrityksiin.
Hanke on osa Seinäjoen innovaatiotoiminnan ekosysteemiä, jonka tavoitteena on muun muassa vahvistaa alueen TKI-toimintaa ja rohkaista yrityksiä kansainvälistymään. Kaupunki panostaa tähän tukemalla ruoka-alan kestävyyttä sekä älykkäästi uudistuvaa teollisuutta, johon tekoälyagentitkin linkittyvät. Kaupungin elinkeinoyhtiö Into Seinäjoki Oy kannattelee kokonaisuutta.
– Aktivoimme yrityksiä ja TKI-kenttää kohtaamaan toisiaan. Olen itsekin ollut sparraamassa AI-BASS-hankkeen hakemusta ja syöttämässä hankkeelle yrityksiä kontaktoitavaksi, kertoo Into Seinäjoen startup- ja innovaatiotoiminnan asiantuntija Piia-Marika Jokela.
Ensimmäiset tekoälyagentit palvelevat jo alueen yrityksiä, ja nyt niitä aiotaan luoda tuhatmäärin lisää. Mitä iloa tekoälyagenteista on ja miksei niitä löydy vielä jokaisesta seinäjokelaisesta yrityksestä?
Tekoälyagenteilla on tuhannen maisterin tiedot
AI-BASS-hankkeen pohja löytyy Tampereen yliopiston GPT-Lab -tutkimusryhmästä, jota luotsaa professori Pekka Abrahamsson. GPT-Lab tutkii generatiivisen tekoälyn sovelluksia erityisesti ohjelmistoalalla. Ryhmä on 35 jäsenellään Pohjoismaiden suurin aiheeseen liittyvä tutkimusryhmä.
Seinäjoen yliopistokeskukselta koordinoitava AI-BASS aikoo viedä GPT -Labin tutkimustyön käytäntöön ja alueen yritysten palvelukseen.
– Professori Abrahamsson on luvannut 10 000 tekoälyagenttia Satakunnan palvelukseen. Me Etelä-Pohjanmaalla aiomme pistää paremmaksi ja tuoda niitä yrityksiin 100 000! linjaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jussi Rasku.
AI-BASS-hanke sai alkunsa Raskun ja hanketta johtavan Mikko Aurasen havainnosta, että pienet startupit ja teknologiayritykset kamppailevat usein kassavirran ja sitä kautta strategiansa toteuttamisen kanssa.
Yritykset laativat kyllä usein hyvät suunnitelmat. Taloudellisten paineiden kanssa painiskelevat yrittäjät saattavat kuitenkin ottaa vastaan toimeksiantoja, jotka eivät vie yritystä suunnitelman mukaiseen suuntaan.
Tässä vaiheessa kuvaan astuu tekoälyagentti. Tekoälyagentti on kielimallin varaan rakennettu työkalu, jolla on chat-pohjaista tekoälyä vapaammat virtuaaliset kädet. Se voi tehdä muutoksia tiedostoihin, kirjoittaa tekstiä ja koodia, kehittää työkaluja, hakea tietoa verkosta – mitä ikinä käsketyn tehtävän suorittaminen siltä vaatiikaan.
Kun tekoälylle annetaan riittävä ymmärrys yrityksen toimintaympäristöstä, se pystyy vaikkapa kertomaan, viekö jokin päätös yritystä sen strategian mukaiseen suuntaan vai kauemmas siitä.
– Tiedolla johtaminen tuupertuu monesti siihen, että ihminen ei tiedä, mikä on mahdollista. Tekoälyn ansiosta yhtäkkiä käytössä onkin työkalu, jolla on tuhannen maisterin tiedot. Se ei ehkä ole yhtä hyvä kuin paras maisteri tai erityisasiantuntija, mutta tietää riittävästi ja osaa nostaa esiin asioita, jotka muuten jäisivät huomaamatta, Rasku kertoo.
Älä kerro vaan näytä
Näyttöä tekoälyagenttien hyödyistä on jo kosolti. Esimerkiksi konsulttityössä tekoälyavustajat voivat Harvardin kauppakorkeakoulun ja Pennsylvanian yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan nopeuttaa työtä 25 prosenttia ja parantaa työn tuloksia jopa 40 prosentilla tarkoillla laatukriteereillä arvioituna. Väitöskirjassaan Rasku taas todisti, että tekoäly auttaa tehostamaan logistiikkayritysten kuljetuksia merkittävästi, mikä säästää myös ympäristöä.
Tekoälyagentit rakentuvat biteistä, joten niitä voi monistaa rajattomasti. Esteet tekoälyagenttien käyttöönottoon onkin koodattu pääasiassa ihmisten korvien väliin.
Yrittäjiä mietityttää erityisesti, kuinka paljon heidän pitää käyttää aikaa tai muita resursseja tekoälytyökalujen käyttöönottoon. Rasku on kiertänyt näyttämässä yrittäjille kädestä pitäen, miten vaivatonta työkalujen käyttö on ja millaista hyötyä niistä on. Siinä vaiheessa asenteet usein muuttuvat.
– Uskon, että kirjanpidon keksijäkin renessanssi-Italiassa on joutunut pari kertaa näyttämään miten toimia ja mitkä ovat hyödyt, Rasku naurahtaa.
Toinen pullonkaula tekoälyn käyttöönotossa on myös pelko, että tekoälylle syötetty data vuotaa vihamielisiin käsiin. AI-BASS-hankkeessa kehitetyt kielimallit ja niihin syötetty data pysyvät kuitenkin tiukasti yliopistokeskuksen seinien sisällä, Rasku vakuuttaa.
Tavoitteena maailman kannustavin yrityskaupunki
Seinäjoki haluaa olla maailman kannustavin yrityskaupunki. Tämä tavoite voisi näkyä myös alueen yrityksiin kehitettävissä tekoälyagenteissa.
– Huomaan työssäni, että yrittäjät kaipaavat vertaistukea, jolle voi avoimesti kertoa, mitä kipupisteitä heillä on. Tekoälyagentit voisivatkin kannustaa yrittäjiä – olla rohkaisijoita, Piia-Marika Jokela pohtii.
Mahdollisista yhteistyökumppaneista ei alueella ole onneksi pulaa. Tärkeä yhteistyökumppani AI-BASSille on myös Skaalaamo, Into Seinäjoen pyörittämä yritysten kasvuohjelma. Yhteistyömahdollisuuksia on lisäksi Tampereen yliopiston esineiden internetiä kehittävän MOI Hub -hankkeen kanssa. Unohtamatta Seinäjoen ammattikorkeakoulua (SEAMK), jossa järjestetään insinöörikoulutusta.
Tavoitteena Seinäjoella onkin, että alueelle kehittyy kokonainen #yrittäjyystekoälyklusteri, joka auttaa alueen yrityksiä rakentamaan älykästä vihreää kasvua. Tämä vauhdittaa niin kaupungin kuin alueen yritysten kehitystä.
– Kun tekoäly on jo päästetty vapaaksi maailmaan, sitä ei saa enää takaisin pulloon. Kristallipallossani näkyykin, että tekoälyn merkitys vain kasvaa, sillä tekoäly on erilaisissa tehtävissä yksi toisensa jälkeen ihmisiä kyvykkäämpi. Tällöin meidän pitää miettiä, mitkä asiat ovat tärkeitä meille ihmisille, Rasku pohtii.
Vaikka tekoälyyn laitetaan Seinäjoella paljon paukkuja, tavallisia ihmisiä, seinäjokisia, ei aiota unohtaa.
– Visiomme on, että tavalliselle seinäjokiselle yrittäjälle vapautuisi aikaa yrityskasvun tavoittelulle,asiakkaiden kasvokkaiseen kohtaamiseen, myyntiin ja verkostojen luomiseen, Jokela summaa.
Tekoälyagenteilla on ehkä tuhannen maisterin tiedot, mutta ihmisyyttä, sisua ja yritteliäisyyttä ne eivät voi korvata. Roolijako onkin selvä: yrittäjä määrää suunnan, ja tekoälyagentit auttavat pitämään halutun kurssin. Aika näyttää, millaisia vuoria ahkerat eteläpohjalaiset vielä tekoälyn avulla siirtävät – tai rakentavat!
Seinäjoki on yksi Innokaupunki-verkoston kaupungeista. Kaupungin innovaatiotoiminnan kehittämisen kärki on ollut älykäs vihreä kasvu. Strategisen tason kehittämisen painopisteitä kokonaisuudessa ovat ruokajärjestelmän kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuus. Tämä juttu on osa Innokaupunki-verkoston puitteissa julkaistavaa Pitelemättömät-juttusarjaa. Sarjan kautta halutaan tuoda esiin eri Innokaupungeissa tehtävää vaikuttavaa innovaatiotoimintaa.
