Suomi tunnetaan laadukkaasta ruoastaan ja ruokaan liittyvistä innovaatioistaan. Silti olemme useiden tilastojen valossa EU:n huonoimpia ruoan viejiä. Tilanne vaatii ripeitä toimia ja strategisia muutoksia. Elintarvikesektori on maassamme neljänneksi suurin toimiala, ja raaka-aineiden kotimaisuusaste sekä elintarvikeviennin arvonlisä ovat korkealla tasolla. Kuitenkin, kun kotimainen kulutus ei kasva, on ruokaviennillä entistä suurempi strateginen merkitys Suomen kansalliselle omavaraisuudelle ja turvallisuudelle.

Ruokaviennin ekosysteemin kehittämiselle on selkeä tilaus ja me täällä Seinäjoella olemme valmiita hommiin.

Suomalaisen ruokaviennin kaksinkertaistaminen on asetettu hallitusohjelman tavoitteeksi. Se edellyttää viennin toimintatapojen uudistamista ja vahvaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Ruokaviennin ekosysteemin kehittämiselle on selkeä tilaus ja me täällä Seinäjoella olemme valmiita hommiin. Tätä työtä ei tulla tekemään pelkästään eteläpohjalaisten yritysten näkökulmasta, vaan edistäen koko Suomen elintarvikekenttää.

Ruokaviennin yhteistyöllä on suuret mahdollisuudet, mutta synergiaetujen realisoiminen vaatii selkeän yhdessä luodun toimintamallin ja konkreettisia toimenpiteitä.

Tämän vuoksi käynnissä oleva Into Seinäjoen ja Foodwestin yhteinen Ruokaviennin ekosysteemi -hanke on erittäin merkittävä askel oikeaan suuntaan. Hankkeen tavoitteena on selvittää ja löytää konkreettisia keinoja, miten Suomen ruokavientiä voidaan yhteistyön avulla kannattavasti kasvattaa ja konseptoida alueelle valtakunnallinen ruokaviennin osaamiskeskittymä ja ekosysteemi.

Foodwestillä on ruokaviennistä kiinnostuneille yrityksille paljon tarjottavaa.

Autamme löytämään oikeat kumppanit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ja poimimme yrityksille hyvän kaupallistamispotentiaalin omaavat tutkimustulokset kaupallistettavaksi. Yksi tärkeimmistä ruokaviennin teemoista on kohdemarkkinalähtöinen tuotekehitys. Kaupallisissa kysymyksissä Foodwest auttaa yrityksiä tunnistamaan markkinamahdollisuuksia ja luomaan kestäviä kaupallisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi markkinakartoitukset ja kuluttajatutkimukset kohdemarkkinoilla onnistuvat verkostomme avulla. Näiden tutkimusten kautta voidaan esimerkiksi tunnistaa, mitkä asiat synnyttävät eri markkinoiden kuluttajille lisäarvoa ja siten mahdollistavat ostopäätöksen tekemisen. Tutkittuun markkinatietoon perustuen on mahdollista räätälöidä ja kehittää tuotteita vastaamaan kohdemarkkinoiden tarpeita.

Ruokaviennissäkin lähdetään usein liikkeelle pienemmistä koe-eristä tai esilanseerausvaiheen mittakaavasta: tällöin Foodwestin oma tehdas Seinäjoella on mahdollinen ratkaisu edistää kaupallisia toimenpiteitä erilaisten pakkauskokojen ja -tyyppien muodossa. Tarvittaessa hyödynnetään myös muita yhteistyökumppaneita laajoista verkostoistamme.

Hankkeessa kokoamme ja konseptoimme konkreettisia toimintamalleja ruokaviennin edistämiseksi.  Yritykset osallistuvat hankkeeseen toimintamallien suunnittelun ja kehittämisen kautta, ja hanke palvelee koko Suomen elintarvikeyrityksiä kansainvälistymisen edistämisessä. Tarkoituksena on löytää elintarvikeviennin yhteistyöstä lisäarvoa kaikille kiinnostuneille yrityksille sekä edistää yhteisiä ponnisteluita viennin kasvussa.

Keskustelemme mielellämme asiasta lisää eri toimijoiden kanssa.

 

Jaakko Holtinkoski
Kehityspäällikkö
Foodwest Oy
Puh. +358 40 151 4397
jaakko.holtinkoski@foodwest.fi

Vieraskynä-blogi on osa Ruokaviennin ekosysteemi -hankkeen toimenpiteitä. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten yhteistoiminnallisuuden kautta voidaan Suomen ruokavientiä kannattavasti kasvattaa ja konseptoida alueelle valtakunnallinen ruokaviennin osaamiskeskittymä ja ekosysteemi. Hankkeen toimintoihin kuuluvat toimintamallin suunnittelu, konseptointi sekä testauttaminen ja arviointi ruoka-alan vientipilottien kautta.

Toimintamallin tavoitteena on kehittää toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä niin alueellisesti kuin kansallisesti yritysten ruokaviennin edistämiseksi. Ruokaviennin ekosysteemin on tarkoitus saattaa yhteen useita ruoka-alan yrityksiä, TKI-alan toimijoita, julkisia organisaatioita sekä koulutus- ja opetusalan instituutioita niin Etelä-Pohjanmaalta kuin Suomen laajuisestikin, unohtamatta kansainvälisen verkoston rakentamista.