Seinäjoen seutukunta on edelleen vahvasti Suomen paras alue harjoittaa yritystoimintaa, ilmenee EK:n Kuntaranking-tutkimuksesta. Kyseessä oli Seinäjoen seudun neljäs peräkkäinen ykköstila. Samalla Seinäjoen kaupunki nousi jälleen suurten kaupunkien ykköseksi. Jopa reilusti selvemmin kuin edellisessä tutkimuksessa.
Yritysjohtajien mielipiteet Seinäjoen seudulla ovat aikaisempaakin myönteisempiä. Miinusta tuli aikaisempaa heikommasta menestyksestä kuntatalouden tunnuslukujen vertailussa.
Moninkertainen mestaruus vakuuttaa ja velvoittaa
Neljäs ykkössija vahvistaa Seinäjoen asemaa Suomen parhaana paikkana yrityksille.
– Tämä on upeaa jatkoa menestyksellemme valtakunnallisissa mittauksissa. Neljä kertaa ykkösenä EK:n tutkimuksessa, kahdesti ykkösenä Suomen Yrittäjien mittauksessa ja joulun alla ykkönen Taloustutkimuksen kuntien imago -tutkimuksessa. Hattutemppu! Yhtä aikaa todella vakuuttavaa ja velvoittavaa. Toisaalta rimaa voi aina nostaa, ja yritysten tarpeet ja odotukset muuttuvat, toimitusjohtaja Hannu Kantonen Into Seinäjoesta kertoo.
Erityisesti yritysten investointien vahva tahti ilahduttaa Kantosta. Myös uusien yritysalueiden vetovoima ja kaupunkikeskustan kehittyminen luovat entistä parempia toimintaedellytyksiä yrityksille.
Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki kiittää yrityksiä luottamuksesta.
– Yritykset ovat mahdollistaneet kaupungin jatkuvan kehittymisen ja yrittäjämäisen toimintatavan juurruttamisen palveluissa ja prosesseissa. Seinäjoki toivottaa tervetulleiksi Seinäjoelle myös uudet yritykset ja eri alojen osaajat. Työllisyysasteemme on maan korkeimpia ja työttömyysaste suurten kaupunkien matalin, joten uusille osaajille ja yrityksille on tilaa avaruuden pääkaupungissa.
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Vertailussa oli 25 seutua. Seinäjoen seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Ilmajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki.
Yrityskyselyn keskeiset havainnot Seinäjoen seutukunnassa
Elinkeinopolitiikka
Yritysjohtajista 58 prosenttia piti kotikunnassa toteutettua elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 17 prosenttia arvioi sen heikoksi (46 ja 20 prosenttia vuonna 2017). Seinäjoen alueella keskiarvo oli 3,5, kun koko maan keskiarvo oli 3,1 (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä).
Yritysilmapiiri
Myös yleistä yritysilmapiiriä arvioitiin selvästi keskitasoa myönteisemmin: tyytyväisten osuus oli 66 prosenttia, kun tyytymättömien osuus oli vain 14 prosenttia (55 ja 19 prosenttia vuonna 2017). Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa kuntapäättäjien ja -virkamiesten yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja paikallista elinkeinopolitiikkaa.
Päätöksenteon yrityslähtöisyys
Myös kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyttä koskevat arviot olivat reippaasti plussan puolella: 63 prosenttia vastaajista oli siihen tyytyväisiä ja 18 prosenttia tyytymättömiä (54 ja 23 prosenttia vuonna 2017). Yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin tutkimuksessa muun muassa yritysvaikutusarviointien hyödyntämistä ja muita yrityslähtöisiä toimintatapoja.
Julkiset yrityspalvelut
Julkisten yrityspalveluiden osaltakin lähes puolet eli 46 prosenttia yrityksistä antoi hyvän arvosanan ja 22 prosenttia heikon (31 ja 28 prosenttia vuonna 2017). Palveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua erilaisissa toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.
Palvelutuotanto
Palveluiden tuotantoon oli tyytyväisiä 39 prosenttia ja tyytymättömiä 21 prosenttia, mikä on muuta maata huomattavasti parempi taso (30 ja 22 prosenttia vuonna 2017). Kysely kartoitti erityisesti sitä, millaiset mahdollisuudet yrityksillä on osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen.
Tässä linkki EK:n uutiseen aiheesta
Tässä linkki koko tutkimusraporttiin
Lisätietoja: Hannu Kantonen, puh. 040 831 8353