Teetä ja koota on. Mutta mistä saadaan lisää iitä, eli innovaatiotoimintaa?

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) määritelmän mukaan innovaatio ei ole pelkkä idea tai keksintö. Niiden lisäksi innovaatioissa on kyse hyödyllisistä uudenlaisista tuotteista, palveluista, prosesseista tai menetelmistä. Jotta yritykset voisivat säilyttää ja vahvistaa kilpailukykyään jatkuvien tuote- ja palveluparannusten ohella on investoitava innovaatiotoimintaan ja vietävä innovaatiot käytäntöön tuottavuutta kasvattamaan.

Miten niitä innovaatioita sitten voisi syntyä?

Uudet näkökulmat avautuvat alojen asiantuntijoiden tehdessä yhteistyötä ja kyseenalaistaessa vanhat käytännöt verkostoissa ja ekosysteemeissä, kuten Seinäjoen innovaatiotoiminnan ekosysteemi. Yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö jalostaa tiedettä, tietoa ja osaamista innovaatioiksi ja hyvinvoinniksi. Kotimaisten verkostojen lisäksi on tärkeää, että yritykset hakevat aktiivisesti uutta osaamista ja tietoa kansainvälisen yhteistyön kautta.

Tulevaisuushaistelija soveltaa salamana

Voidaanko tässä onnistua? Innovoivat kaupungit ja yhteisöt yhdessä -seminaarissa 13.9.2022 nostettiin yksi keino työkalupakkiin, jolla Suomi voisi erottua kanssakulkijoistaan innovoinnin vauhdittamisen tiellä. Maamme voisi profiloitua osaamisen ja ratkaisujen bongaajana, niin sanottuna tulevaisuushaistelijana, sekä nopeana soveltajana, joka vie salamana ratkaisut käytäntöön. Maailma yllättää ja siinä vain ketterä ja kyvykäs innovaattori pärjää. Innovaatiotoiminnan ketteryyden edistämiseen satsaaminen voisi olla 16 yliopisto- ja yliopistokeskuskaupungeista koostuvan Innokaupunki-verkoston tehtävä.

 

Maailma yllättää ja siinä vain ketterä ja kyvykäs innovaattori pärjää.

 

Millaisin resurssein innovaatiotoiminnan kasvattamisen tavoitteeseen voidaan päästä? On selviö, että kehittäminen maksaa, mutta se on investointi tulevaisuuden kasvuun. TEM:in alivaltiosihteeri Petri Peltosen (TEM) mukaan TKI-toimintaan tarvitaan lisäinvestointeja, niin yrityksiltä kuin julkisilta toimijoilta, tarkemmin ottaen noin puoli miljardia euroa vuosittain ja 6000 TKI-osaajan työpanoksen verran.

Jokaista julkista euroa kohti tulisi investoida 3 euroa yritysten rahaa. Tekemistä mitataan TKI-toimintaan investoitujen varojen määrän nousulla, innovaatioiden skaalautumisella tuottavuudeksi sekä ei enempää eikä vähempää kuin Suomen talouden kasvulla.

Hyödynnä auttavat kädet

Näetkö ympärilläsi jotain mitä haluaisit kehittää? Löytyisikö tutkimuksesta syötteitä innovaatiotoiminnalle sinun yrityksessäsi? Innovaatioekosysteemin toimijoiden auttavat kädet ovat käytössäsi, hyödynnä!

Seinäjoen innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimukseen, kärkiosaamisaloihin ja konkreettiseen tekemiseen innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi voit tutustua osoitteessa https://intoseinajoki.fi/innovaatiotoiminnan-ekosysteemi/

Innovoivat kaupungit ja yhteisöt muodostuvat 16 kaupunkiseudusta ja innovaatiotoimijoista. Innokaupungit ovat mukana tekemässä Suomesta maailman toimivinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on kehittää innovaatioympäristöjä ja toimintaa, joka edistää hiilineutraaliutta, digitalisaatiota ja muita uusia teknologioita, kuten terveyden ja hyvinvoinnin alan innovaatioita. Mukana on tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimijoita, yrityksiä, kaupunkien kehittäjiä, innovaatiotoiminnan asiantuntijoita ja alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta välittäviä maakuntien liittoja. Tutustu Innokaupunkeihin osoitteessa https://www.innokaupungit.fi/

 

LÄHDE: Työ- ja elinkeinoministeriö, Innovaatiopolitiikka. https://tem.fi/innovaatiopolitiikka