Artikkeli 1:
CSRD astuu voimaan ensi vuonna. Mitä uusi vastuullisuuden EU-direktiivi merkitsee yrityksesi jokapäiväisessä työssä? Tilasimme Aihio Digitalilta neljän artikkelin sarjan aiheesta. Tutustu sarjaan ja ota direktiivin suomat mahdollisuudet hyötykäyttöön.
Uusi EU-direktiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) astuu voimaan vuoden 2024 aikana. Ympäristövastuullisuuden GDPR:ksi tituleerattu CSRD ei ole vielä tähän päivään mennessä kerryttänyt näkyvyyttä uutisissa, sanomalehdissä tai työelämässä.
Jotta seinäjokelaiset yritykset ja yrittäjät voivat hyvissä ajoin varautua direktiivin luomiin muutoksiin, on ensimmäiseksi syytä vastata kysymykseen ”Mitä uusi direktiivi käytännön tasolla tarkoittaa, ja kuinka se vaikuttaa yritysten jokapäiväiseen toimintaan”.
Toisin sanoen: Mikä on CSRD?
CSRD – läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja päästölaskentaa
Aloitetaan tämänhetkisestä tilanteesta. Yritykset tuottavat vuosittain vastuullisuusraportteja, joiden avulla eri sidosryhmille voidaan viestiä mm. käytettyjä energiamuotoja, toimistotilojen tuottamat CO2-päästöt ja yrityksen tahtotilasta kehittää toimintaansa vastuullisempaan suuntaan. Edellä mainittuja päästömuotoja kutsutaan suoriksi ja ostoenergian päästöiksi. Toisilta nimiltään Scope 1 (suorat päästöt) ja Scope 2 (ostoenergian päästöt) -päästöiksi.
Näiden kahden päästöluokan osuutta ei tule vähätellä. On kuitenkin olemassa vielä kolmas päästötaso nimeltään epäsuorat päästöt (Scope 3). Epäsuorat päästöt voivat olla esimerkiksi työmatkan tuottamat, tai ostettujen tuotteiden raakamateriaalien louhinnasta syntyneet päästöt. Scope 3 -tason päästöt vaihtelevat yrityksen toimialasta ja suuruudesta riippuen. Toisilla epäsuorat päästöt voivat olla luokkaa 15-20 %, toisilla taas jopa 90 %.
Voit lukea lisää päästöluokista lisää sarjamme toisesta artikkelista, johon linkki tässä.
Uusi CSRD-direktiivi ottaa tarkempaan syyniin juuri epäsuorien päästöjen osuuden vastuullisuusraportoinnissa. Konkretiassa tämä tarkoittaa, että jokaisen yrityksen tulee jatkossa kerätä dataa ja tietoa epäsuorien päästöjen osuudesta yritystoiminnassa. Alkusanoissa mainitun GDPR:n mukaisesti yritykset ovat vastuussa keräämään joka vuosi tiedon jokaisen kolmen Scope-tason tuottamista CO2-päästöistä, ja kirjaamaan ne vuosittaisiin vastuullisuusraporttiin. Yhtenevää GDPR:n kanssa on sanktioiden uhka.
Uusi vastuullisuusdirektiivi on kuitenkin hyvä asia. CSRD:n myötä yritystoimintojen läpinäkyvyys kehittyy ja vuosittaisten vastuullisuusraporttien sisällöt laajenevat entisestään.
Katsotaan seuraavaksi, kuinka CSRD vaikuttaa seinäjokelaiseen yritykseen.
CSRD – Mitä tapahtuu, milloin tapahtuu?
CSRD astuu voimaan vaiheittain. Nelivuotisen siirtymäajan myötä ensimmäinen osa (2024) koskettaa suurimpia pörssiyhtiöitä, ja yrityksiä jotka työllistävät yli 250 henkeä.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että suuria yrityksiä palvelevat eri kokoiset, pienemmät yritykset. Tässä vaiheessa on jo arvioitu, että suuret yritykset eivät pysty tuottamaan kaikkea dataa ilman epäsuorien päästöjen lukuja tuotevalmistajilta tai palveluntarjoajilta.
Otetaan esimerkki…
Yritys valmistaa tuotteita Seinäjoella. Yritys tekee kauppaa valtakunnallisesti – tai jopa globaalisti. Jos asiakaskunnassa on edellä mainittu suuri toimija, se joutuu keräämään epäsuorien päästöjen tiedon seuraavana kalenterivuonna (2024).
Tämä asettaa paikallisen yrityksen tilanteeseen, jossa sen palvelutaso mitataan myös omien päästöraportointikyvykkyyksien perusteella. Mitä enemmän tuotat päästödataa loppuasiakkaillesi, sitä kehittyneempää palvelutasoa ylläpidät.
Vuosina 2025-2026 jo pk-yritystenkin on kerättävä myös epäsuorien päästöjen osuus ja lisättävä vuosittaiseen vastuullisuusraportointiinsa. Mitä pikemmin työhön ryhtyy, sitä paremmassa valmiustilassa yrittäjä on itseensä ja kilpailijoihin nähden.
Kuinka CSRD koskettaa seinäjokelaista yritystä?
On tärkeää ymmärtää, että uusi direktiivi tulee koskettamaan meitä kaikkia. Valtiosta, paikkakunnasta tai toimialasta riippumatta. Tilannetta voi jo alkumetreillä kuitenkin helpottaa monin eri tavoin. Työ kannattaa aloittaa todentamalla oma tilanne.
Kysy itseltäsi mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä energiamuotoa ostan?
- Mistä yrityksistä teen hankintoja?
- Mistä ostan valmistamieni tuotteiden raaka-materiaalit?
- Ketkä ovat sidosryhmiäni, keille minun tulee näistä ilmoittaa (asiakkaat, toimittajat, muut toimijat)?
Kun aloitat työn nyt, ja tutustut tavarantoimittajiesi ja palveluntarjoajiesi tuottamiin päästöihin, olet jo pitkällä itse projektissa. Mitä suurempi yritys myy sinulle palveluita – tai tuotteita – sitä suuremmalla todennäköisyydellä voit siltä saada tietoon kevyellä kynnyksellä myös Scope 1, 2 ja 3 -tason päästölukuja.
Tutustutaan seuraavaksi enemmän konkretian esimerkkeihin päästöluokista. Lue seuraava artikkelimme, jossa käsitellään tarkemmin yritystoiminnan suoria, ostoenergian ja epäsuoria päästöjä.
Pääset tekstiin tästä.
