Eurooppa on vauhdilla siirtymässä kohti puhtaampaa, vihreämpää ja älykkäämpää liikkumista.
Ilmastotavoitteita edistetään kehittämällä tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista mahdollistavaa ja eri liikkumismuotoja yhdistävää Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa. Tämä mittava verkko yhdistää toisiinsa 424 eurooppalaista kaupunkia sekä niiden satamat, lentoasemat ja rautatieterminaalit.
Osana eurooppalaisen liikenneverkon kehittämistä jäsenmaita kannustetaan siirtämään entistä suurempi osuus matkustaja- ja tavaraliikenteestä rautateille sekä lisäämään raideliikenneyhteyksiä, tavaralastausterminaaleja sekä terminaalien käsittelykapasiteettia.
Päärataa ei ole toistaiseksi voitu hyödyntää täysimääräisesti tavaralogistiikan kestävyyden edistämisessä.
Seinäjoen läpi kulkeva päärata on tärkeä osa eurooppalaista raideliikenteen TEN-T-ydinverkkoa. Maakunnan yritysten mahdollisuudet kytkeä tavarakuljetuksiaan osaksi verkkoa ovat kuitenkin tällä hetkellä maantieliikenteen varassa, eikä vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja ole tarjolla. Lähimmät raideliikenteen lastauspisteet tavaraliikenteen suuryksiköille sijaitsevat Tampereella ja Oulussa.
Kestävät, nopeat ja kustannustehokkaat raideliikenteen kuljetukset kiinnostavat yrityksiä.
Into Seinäjoki ja Ramboll Finland selvittivät kaupan, teollisuuden ja logistiikan alan yritysten kiinnostusta hyödyntää alueellista tavaraliikenteen raidelogistiikkakeskusta liiketoiminnassaan.
- Haastatelluista 31:stä kaupan ja teollisuuden alan yrityksestä yli puolet oli kiinnostunut osallistumaan raidelogistiikkakeskuksen toimintaan todennäköisesti tai tietyin ehdoin. Raidekuljetusten tuomiksi hyödyksi yritysten liiketoiminnalle koettiin mm. pienempien ympäristövaikutusten luoma brändiarvo / imagoetu, mahdolliset kustannus- ja aikasäästöt sekä kansainvälisten kuljetusten lisääntyminen.
- Myös haastatelluista 21:stä logistiikka-alan yrityksestä yli puolet oli kiinnostunut osallistumaan raidelogistiikkakeskuksen toimintaan tietyin ehdoin. Raidekuljetusten tuomiksi hyödyksi yritysten liiketoiminnalle koettiin mm. nykyiselle palvelutarjonnalle syntyvä tuki ja lisävolyymi. Tärkeäksi nähtiin myös runkolinjat, jotka mahdollistaisivat suorat yhteydet kansainvälisiin satamiin.
Molemmissa haastatelluissa ryhmissä tärkein ehto keskuksen käytölle oli saavutettavat kustannushyödyt. Lisäksi palvelutarjoama sekä palveluiden toimintavarmuus ja täsmällisyys koettiin merkittäviksi käytön edellytyksiksi.
Raiteille siirtymisen konkreettisena esteenä nähtiin raideliikenteen tavaralogistiikan palveluiden sekä suuryksikköihin erikoistuneen lastauspaikan ja -infran puuttuminen alueelta.
Pääradan junaliikenteen ja ratakapasiteetti kasvattaminen vaatii pitkällä tähtäimelle nopean liikenteen lisäraiteiden rakentamista. Raideliikenteen potentiaalia kestävänä tavaraliikenteen kuljetusmuotona voidaan kuitenkin tukea myös pienemmin toimin raideliikenteen tavaranlastauspaikkoja ja -infraa kehittämällä.
Jatkotoimenpiteenä toteutetuille yrityshaastatteluille nähdäänkin tarpeellisena selvittää Seinäjoelle sijoittuvan tavaraliikenteen raidelogistiikkakeskuksen toimintaan liittyviä kapasiteetti-, aikataulu-, palvelu- ja investointinäkökulmia.
Vaikuttaminen valtakunnallisen Liikenne12-suunnitelman vuosien 2023-2030 investointiohjelmaan on myös erittäin ajankohtaista, jotta ratahankkeiden investointeja saadaan tulevina vuosina pohjalaismaakuntien alueelle.