Suomen kaupunkikeskustojen elinvoima- ja asukastiedot 2025 ovat valmistuneet. Seinäjoella elinvoimaluku (1,381) on noussut hieman viime vuodesta (1,284) johtuen vapaiden liiketilojen vähenemisestä. Elinvoima on noussut keskustoissa koko maassa keskimäärin +0,4 % yhden vuoden aikana – ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen. Suunta on nyt kääntynyt vuodessa ylöspäin etenkin suurimmissa kaupungeissa.
Seinäjoen keskustassa vapaita liiketiloja on 61 kpl (16,4 %), jossa on vähennystä vuoden takaiseen verrattuna 5 kpl. Käyttäjänvaihdoksia oli viimevuotiseen verrattuna tapahtunut 58 liiketilassa, mukaan lukien tyhjäksi jääneet ja kokonaan uudet liiketilat. Muutoksia on tapahtunut siis 15,7 %:ssa liiketiloista, joten vaihtuvuus on ollut kohtalaista.
Into Seinäjoessa kaupunkikeskustan kehittämisestä vastaava asiantuntija Johanna Rintamäki iloitsee kaikista positiivisista merkeistä ja mittareista, joita tutkimus antoi.
”Keskustojen rooli on lähes kaikkialla muuttunut kulttuuri- ja tapahtumapainotteisemmaksi ja väitän, että mikäli niitä mittaroitaisiin, Seinäjoki saisi elinvoimaisemmat luvut.”
Kaupan toimipaikkamäärä ja niiden osuus on Seinäjoella verraten pieni, noin 19,9 %, kun se on yleisesti noin 25-30 %. Kaikissa Suomen kaupunkikeskustoissa kauppojen osuus on viime vuosina laskenut ja muiden palveluiden sekä toimistojen osuus kasvanut.
Seinäjoen keskustan suurin kaupan toimiala on muoti ja asusteet (6,8%). Erikoistavarakaupan vahvat keskittymät keskustan ulkopuolella vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin keskustassa. Seinäjoella myös päivittäistavaroiden monipuolisin tarjonta löytyy keskustan ulkopuolelta.
Palvelutoimialoilla eniten toimipaikkoja on kauneus- ja hyvinvointipalvelut –luokassa, 21,5 %. Tämä on melko yleistä kaupunkikeskustoissa. Toinen yleinen luokka – kahvilat ja ravintolat – on myös Seinäjoen keskustassa melko vahva (20,2%). Lauantaisin ympärivuotisesti palvelevia ravintoloita on nyt Seinäjoen keskustassa 58 kpl. Ravintoloita suhteessa kauppoihin on Seinäjoella poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin kaupunkeihin.
Kaupalliset palvelut (muut) (20,8%) – luokka sisältää monenlaisia kuluttajapalveluja, esim. pankit, vakuutusyhtiöt, isännöintitoimistot ja niiden osuus on Seinäjoella yhteensä noin 33 kpl (20,8 %).
Vartin keskusta -tarkastelun avulla seurataan keskustan asumistiheyttä. Vartin keskusta-alue = ympyrä kilometrin säteellä kauppojen ja ravintoloiden keskipisteestä. Suhteellisesti suurin keskustan asukastiheyden kasvu Suomessa on koettu Seinäjoella. Vartin keskustassa asukasluku on tällä vuosituhannella lähes kaksinkertaistunut. Keskustan keskipiste sijoittuu Keskustorille.
ELINVOIMAN KEHITTYMINEN SUOMEN KESKUSTOISSA VUODEN AIKANA
- keskustojen elinvoima nousi Suomessa vuodessa keskimäärin +0,4 %
- kauppojen ja ravintoloiden osuus kaikissa liiketiloissa väheni keskimäärin -0,7 %
- ravintoloiden osuus suhteessa kauppoihin nousi +1,7 %
- vapaiden liiketilojen osuus on keskimäärin keskustoissa nyt 10,3 % (2024 oli 10,6 %)
- isoissa kaupungeissa Vartin keskustojen asukasmäärä on neljässä vuodessa noussut +4,5 %
Laskennan sähköiselle karttapohjalle toteutti valtakunnallinen elinvoima-asiantuntija FM Martti Wilhelms / Voittajakaupungit Oy yhteistyössä osallistuvien kaupunkien (26 kpl) sekä Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n, ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Yhteenvetoaineistot löytyvät: www.allincityapp.com. Seinäjoen keskusta-alueen elinvoimalaskentaa on tutkittu vuodesta 2017. Tänä vuonna Seinäjoen laskenta suoritettiin helmikuussa 2025.
Lisätiedot:
Asiantuntija Johanna Rintamäki, etunimi.sukunimi@intoseinajoki.fi, 040 592 7518